Kokeilussa Neurosonic patja palautumisen edistämiseen

Hyvän unenlaadun kannalta kehon rauhoittamisella hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa tiedetään olevan tärkeä merkitys. Ajoittainen rauhoittuminen myös päivän kiireiden ja töitten lomassa on kehon hermostollisen tilan ylikierroksille juuttumisen estämiseksi aivan yhtä tärkeää. Joskus vain on vaikea päästä rauhoittumaan, kun ajatukset mylläävät päässä vastaansanomattomalla voimalla.

Saimme syksyllä 2019 Sleep Well – Work Well hankkeelle kokeiluun palautumista edistävän ”tärinäpatjan” – tai oikeammin koko kehon värinää hyödyntävän patjan. Siihen asettumalla ja sopivan aikaa vain makailemalla saattoi tuntea pehmeiden värinäaaltojen kulkevan pitkin kehoa itse säätämällään voimakkuudella. Samalla korviin tulvi kuulokkeiden kautta rahoittava äänimaisema, jolloin mielihyvin saattoi sulkea silmänsä ja antautua juuri tälle hetkelle. Ei hassumpaa! Voisiko tällainen ”peli” auttaa pitämään stressiä loitommalla ja voisiko tästä saada tukea levollisempaan yöuneen? Työpaikalla kymmeneksi minuutiksi hieman syrjemmälle sijoitetulle divaanille kahvitauolla huilailemaan ja ehkä aivot olisivat saaneet tarvitsemansa pienen virkistävän huuhtelun ennen seuraaviin tehtäviin sukeltamista? Voisiko se olla näin helppoa?

Pyysimme Neurosonic Finlandilta pienen tietopaketin heidän kehittämästään menetelmästä. Alla kehitysjohtaja Marco Kärkkäisen (Neurosonic Finland) kirjoitus.

Palautumattomuus lisää sairastavuutta ja kustannuksia

Päivittäisen palautumisen keston tulisi olla noin 30 % vuorokaudesta, käytännössä siis yli 7 tuntia. Suomalaisen, palautumisen mittaukseen erikoistuneen FirstBeatin keräämä data käsittää satojen tuhansien henkilöiden mittauksia. Heidän mukaansa palautumisen ongelmista kärsii noin puolet väestöstä, joilla vuorokauteen sisältyvä palautuminen on maksimissaan noin 25 %:n luokkaa. Tästä 5 %:n vajeesta seuraa suuria haasteita sen ollessa yhteydessä kaikkiin elämän osa-alueisiin; työtehoon, liikuntaan, vireystilaan, ihmissuhteisiin, unen laatuun, mielialaan sekä yleisesti koettuun terveyden tilaan.

Palautumisen ja työstressin yhteydestä on olemassa paljon tutkittua tietoa. Oleellista on, että heikko palautuminen työstä ja voimakas palautumisen tarve lisäävät sairauspoissaoloja ja heikentävät terveyttä. (Esim. Geurts ym. Scand J, Work environment health, 2006.)

Palautumattomuuden ja siihen liittyvien unihäiriöiden kustannukset ovat järeää luokkaa. Harvardin ja Michiganin yliopistojen tekemässä tutkimuksessa selvitettiin 7000 osallistujan avulla unihäiriöiden aiheuttamia kustannuksia. Tutkimuksen mukaan keskiverto, unettomuudesta kärsivä yhdysvaltalainen työläinen aiheuttaa työnantajalleen vuodessa yli 11 päivän menetetyn työpanoksen ja 2000-3000 dollarin arvoisen tuotannon laskun. Kokonaisuutena tuotannonmenetys maksaa Yhdysvaltain taloudelle jopa noin 63 miljardia dollaria vuodessa. Tutkimus paljasti, että noin 25 % työikäisestä väestöstä kärsii pitkäkestoisesta unihäiriöstä ja sama arvio on esitetty myös Suomen osalta. Nopeasti arvioituna unettomuuden kokonaiskustannukset Suomessa ovat myös miljardiluokkaa.

Liikunta ei edistä palautumista kuten aiemmin on ajateltu

Palautumisen edistämiseen suositellaan yleisesti liikunnan lisäämistä, mutta jos liikunnan vaikutusta palautumiseen tarkastellaan hermoston kannalta, näkökulma saattaa olla väärä. Liikunta on hyväksi aineenvaihdunnalle ja psykologisesta näkökulmasta se edesauttaa koetun palautumisen edistämistä. Hermostollisesta näkökulmasta liikunnan vaikutus ei kuitenkaan tuota toivottuja tuloksia, jos yksilö on pitkään negatiivisen stressin alaisena. Itse asiassa tilanne voi tällöin mennä huonompaan suuntaan, jolloin keho käy jatkuvasti ylikierroksilla eikä palautumista tapahdu lainkaan. Pitkään jatkuessaan tällainen tilanne lisää sairauspoissaoloja sekä kustannuksia selittämättömien, stressiperäisten oireiden kautta. Jos tilanne muuttuu krooniseksi, palautumattomuus on suoraan yhteydessä mm. metabolisen oireyhtymään, ylipainoon, sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpiin sekä muistisairauksiin.

Tieteellinen evidenssi https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25596964 todentaa liikunnan vähäisen hyödyn palautumiseen ennen kaikkea unen osalta. Nukahtamisviiveeseen ja koettuun unen laatuun liikunnalla on pieni tai keskisuuri efekti. Unen kannalta oleellisimpiin tekijöihin eli unen tehokkuuteen ja pituuteen sillä on vain pieni efekti. Jos tarkastellaan liikunnan ja unen yhteyttä lisää, voidaan todeta, että edellisen yön unen laadulla on huomattavasti suurempi vaikutus liikuntasuoritukseen kuin itse liikuntasuorituksella seuraavan yön uneen.

Palautuminen käynnistyy vain levossa!

Ainoa keino palautua kokonaisvaltaisesti on panostaa siihen, että parasympaattinen hermosto saa aikaa aktivoitua ja tämä tapahtuu ainoastaan levossa. Ilman tätä palautumista ei tapahdu, koska palautuminen ei tarkoita ainoastaan häiritsevien ajatusten vähenemistä, vaan se tapahtuu myös solutasolla. Parasympaattinen hermosto huolehtii siitä, että keholla on käytettävissä riittävästi energiaa eri toimintojen tuottamiseen ja jos tähän ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota, seuraa sekä fysiologisia, että psyykkisiä ongelmia. Tärkeimmät ja suurimmat työterveyshuoltoa sekä yleistä terveydenhuoltoa kuormittavat tekijät liittyvät pitkittyneen stressin aiheuttamiin oireisiin ja yleisimmät näistä liittyvät unen laatuun, kipuihin, suolisto-oireisiin sekä mielialaan.

Palautumiseen kannattaa panostaa

Palautuminen voidaan ymmärtää fysiologisena, henkisenä, kognitiivisena ja sosiaalisena ilmiönä. Palautumisen kannalta uni ja sen laatu ovat kuitenkin kaikkein merkittävin tekijä. Unen laatua voidaan edistää myös päiväaikaisin palautumisen jaksoin lyhyinäkin hetkinä, joten työpaikoilla tulisi panostaa tekijöihin, jotka edesauttavat päivän aikaisia palauttavia jaksoja. Toisin sanoen päiväaikaiset palautumisen jaksot vähentävät stressihermoston aktiivijaksoja ja tuottavat positiivisia vaikutuksia hermoston tasolla, jolloin nukahtamista ja nukkumista häiritsevien välittäjäaineiden vaikutus elimistössä laskee.

Suomalaista teknologiaa palautumisen aallonharjalla!

Neurosonic Finland on kehittänyt unen laadun, sen palauttavuuden sekä päiväaikaisen palautumisen tehostamiseen tarkoitetun menetelmän. Vaikutus perustuu koko keholle suunnatun värähtelyn tuottamiin ilmiöihin hermostossa ja verenkierrossa. Jo kesken työpäivän otettu 10 minuutin sessio saa hermostossa aikaan tilan, joka suosii palautumismekanismien käynnistymistä. Palautumisen ja unen laadun paranemiset ovat helposti mitattavissa erilaislla unenlaatua mittaavilla mittareilla. Oleellista on, että suurin osa Neurosonicin käyttäjistä kokee, että uni on syvempää ja päiväaikainen vireystila on huomattavasti parempi.

Esim korkeatehoinen divaanimme maksaa työnantajalle alle 4 euroa päivässä 36 kk:n leasingsopimuksella!

Sleep Well- Work Well -hankkeessa mukana oleville tarjoamme 500 euron alennuksen korkeatehoisista Neurosonic-laitteistamme 28.2.2020 asti.

Lisätiedot:

Oy Neurosonic Finland

Kapteeninkatu 8-10, 00140 Helsinki

Pia Kenkimäki

Fysioterapeutti, KTM

050 5962475

s-posti: pia.kenkimaki@neurosonic.fi


Lisätietoa Neurosonicista www.neurosonic.fi

Teksti: Marco Kärkkäinen Neurosonic Finland, Päivi Franssila Karelia-ammattikorkeakoulu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *