Aihearkisto: Yleinen

Onko stressiä eikä uni tule?

Sosionomi-opiskelijat Tiina Kähkönen ja Krista Krubally kiinnostuivat siitä, miten stressi vaikuttaa uneen? Tiina ja Krista kirjoittavat alla mm. siitä, miten tärkeää on tunnistaa ja huomioida oman kehon viestejä stressistä. Stressiä ei kannata päästää kasaantumaan ja heikentämään unen laatua. Joskus hyvin pienillä asioillakin voi parantaa unen laatua ja vaikuttaa riittävään palautumiseen. – Kun uni häiriintyy, ratkaisuja kannattaa lähteä rohkeasti etsimään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa niistä asioista, joihin voi itse vaikuttaa. Joskus uniongelmat kannattaa ottaa puheeksi myös esimiehen kanssa, Tiina ja Krista kirjoittavat.

Karelian sosiaali- ja terveysalan opiskelijat perehtyivät Kuntouttava toiminta nyt ja tulevaisuudessa opintojaksolla Sleep Well – Work Well hankkeeseen sekä unen merkitykseen kuntoutumisen tukena.

Älä tule paha stressi

Kuva: Pixabay

Yksi yleisin syy pitkittyneisiin univaikeuksiin työikäisillä on stressi. Stressi ei ole kuitenkaan pelkästään huono asia, tarvitsemme stressihormonia eli kortisolia normaaliin elämään ja siitä selviytymiseen. Stressihormoni vaikuttaa vuorokausirytmiin ja valmistaa meitä päivän haasteisiin. Myös rasituksen yhteydessä erittyy stressihormonia, joka vaikuttaa lihaksien sekä aivojen suorituskykyyn, ja auttaa siten meitä kohtaamaan haasteita. Rasituksen jälkeen puolestaan stressihormonin kuuluu laskea, ja sen hajoaminen edesauttaa unta. Mikäli stressitaso ei kuitenkaan laske normaalisti, se vaikuttaa uneen ja siitä seuraa valvomista. Tässä vaiheessa stressi ei ole enää hyvä asia, vaan muuttunut kuluttavaksi ja huonoksi stressiksi. (Stenberg 2007, 49–50.)

Pitkään jatkuessaan stressi uuvuttaa meidät, koska kehomme on ikään kuin jatkuvassa hälytystilassa. Myös unen rakenne muuttuu stressin myötä. Stressaantuneena nukumme vähemmän syvää unta ja kevyemmän unen osuudet lisääntyvät. (Härmä & Sallinen 2004, 70.) Univajeen on todettu lisäävän masennusta, sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen ja liika lihavuuden riskiä. Tutkimuksissa onkin todettu, että usein fyysisen tai psyykkisen sairauden aiheuttajana onkin vajaa uni. (Kajaste & Markkula, 2011, 42.) Juuri syvä uni olisi kuitenkin tärkein univaihe, se auttaa meitä palautumaan ja täydentämään aivojen energiavarastoja (Härmä & Sallinen 2004, 29.)

Kuva: Pixabay

Stressi voi aikaansaada unettomuutta vielä stressiä aiheuttaneiden tilanteiden jälkeenkin, vaikka stressaava tilanne olisi jo helpottanut. Tilanteen aikana on kuitenkin voinut syntyä ajattelu- tai käyttäytymismalleja, jotka ylläpitävät unettomuutta. On voinut syntyä unettomuuden pelkoa, joka aiheuttaa toiminnallista unettomuutta. Unettomuuden pelosta itsestään on tällöin tullut stressitekijä. Voidaan olla myös totuttu yhdistämään nukkumaanmeno ja nukkumispaikka asioiden murehtimiseen, se edelleen ylläpitää unettomuutta. Yleensäkin tunne, ettei voi kontrolloida untaan, vaikuttaa negatiivisesti unen saantiin. Näistä ajattelumalleista voi olla hyvinkin vaikea päästä eroon, se voi vaata jopa psykoterapiaa. (Härmä & Sallinen 2004, 70–71.)

Nykyajan työelämän vaatimukset ovat kasvaneet ja vuorotyö ja epäsäännölliset työajat yleistyneet, mitkä jo itsessään ovat kasvattaneet henkistä kuormitusta työväestössä. On tutkittu, että stressi voi ilmetä unettomina öinä, vaikkei päivällä stressiä olisikaan. Työelämässä arvostetaan vahvuutta ja sitkeyttä, jonka vuoksi unettomuudesta ja väsymyksestä yleensä vaietaan. Apua tulisikin hakea mahdollisimman pian, jo ennen kuin unettomuus alkaa vaikuttaa arkeen ja työelämään. Pahimmassa tapauksessa, jos pulmaan ei osata tarttua ajoissa, se johtaa uupumukseen ja pois jäämiseen työstä. (Partinen & Huovinen, 2011, 42—43.)

Stressin välttäminen on tehokkain tapa ennaltaehkäistä unettomuutta. Mutta kuinka se on mahdollista käytännössä? On tutkittu, että yleisimmin unta häiritsevät asiat työssä ovat työn vaatimusten ja yksilön ominaisuuksien epätasapaino, vähäiset vaikuttamismahdollisuudet työhön ja sosiaalisen tuen puute. Myös kiire suorittaa työtehtävät tietyssä ajassa, on merkittävä riskitekijä. Työperäistä stressiä on vaikea välttää kokonaan, mutta sitä voi vähentää huomattavasti. Olennaista on vähentää stressitekijöitä jo etukäteen ja tarttua ongelmiin varhain. Tähän voi vaikuttaa yksittäinen työntekijä sekä työyhteisö. (Härmä & Sallinen 2004, 72.)

Työyhteisössä stressiä voi vähentää muun muassa huolehtimalla, että työntekijöillä on riittävästi aikaa suoriutua tehtävistä, työnkuvat ovat selkeitä ja että työntekijällä on sopivassa suhteessa vastuuta sekä toimivaltaa. Hyvin olennaista on, että työntekijällä on oltava väylä, jonka kautta hän voi ilmaista työn epäkohtia, ja että esiintuodut asiat käsitellään viipymättä. (Härmä & Sallinen 2004, 73.)

Kuva: Pixabay

Stressin hallitsemiseen on olemassa useita erikeinoja, jotka toimivat yksilöllisesti eri tilanteisiin. Kiireen keskellä on hyvä pysähtyä ja arvioida tilannetta rauhassa. Arjessa on hyvä tunnistaa omat voimavaransa, eikä ylittää niitä. Läheisten ja ystävien tarjoama apu ja tuki on hyvä ottaa käyttöön sekä huolehtia ylipäätään läheisistä ihmissuhteista. Olisi hyvä myös pyrkiä pääsemään eroon murehtimisesta, sillä murehtiminen ei edesauta tilannetta. Murehtimisen sijaan olisi pyrittävä ajattelemaan ongelmaan ratkaisua. Tärkeää on hyvä muistaa levon, fyysisen rasituksen ja ravinnon balanssi, johon ei kuulu alkoholi. Olisi myös hyvä opetella olemaan itselleen armollisempi ja pyrkiä järjestämään opiskelu tai työ vähemmän kuormittavaksi, tämä onnistuu aikatauluttamalla ja kalenterin ahkeralla käytöllä. Viimeisenä, usko omiin kykyihisi kaikessa mitä teet! (YTHS 2019.)

Kokemuksia stressin ja unen yhteydestä

Emme tunne varmaankaan yhtään ihmistä, joka ei olisi ikinä menettänyt yöuniaan stressin tähden. Olemme kuulleet, että unen aikana aivot käsittelevät päivän aikana tapahtuneita asioita ja ne siirtyvät täten pitkäaikaiseen muistiin. Ei siis ihme, että päivällä stressaavat tilanteet siirtyvät häiritsemään unta. Stressi voi aiheuttaa erilaisia unettomuuden muotoja. Uni ei tahdo tulla illalla, heräilee öisin ja uni on katkonaista tai pahimmassa tapauksessa ei nuku ollenkaan. Yksittäiset menetetyt yöunet eivät vielä vaikuta opiskeluun tai työntekoon, vaikka seuraava päivä tuntuisikin tavallista raskaammalta. Mutta on tullut huomattua, että mikäli huonot yöt ovat jatkuvia, ei keskittyminen opiskeluun riitä, mieli on ärtyisä ja itkuherkkyyskin lisääntyy. Näin pienemmätkin asiat muodostuvat mielessä härkäseksi.

Itsellämme on kokemuksia opiskelun aiheuttamasta stressistä. On totta, että pieni hyvälaatuinen stressi saa aivot työskentelemään tehokkaasti, mutta on myös kokemuksia siitä, että liika stressi muuttuu helposti kuormittavaksi. Opiskeluissakin olennaista olisi pystyä ylläpitämään itselleen sopivaa työskentelytahtia, koska kiire tai huoli ehtimisestä aiheuttaa eniten stressiä opinnoissa ja voi välillä vaikuttaa yöuniinkin.

Lähteet

Härmä, M. & Sallinen, M. 2004. Hyvä uni – hyvä työ. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Kajaste, S. & Markkula, J. 2011. Hyvää yötä. Apua univaikeuksiin. Helsinki: Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa/Kirjapaja
Partinen, M. & Huovinen, M. 2011. Unikoulu aikuisille. Opi selättämään unettomuus. Juva: Bookwell Oy
Stenberg, T. 2007. Hyvää yötä. Kohti parempaa unta. Helsinki:Edita.
YTHS 2019. Terveystieto ja tutkimus. Terveystietopankki. Stressi. https://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/112/stressi 28.11.2019

Teksti: Krista Krubally, Tiina Kähkönen, Päivi Franssila (Karelia-ammattikorkeakoulu)

Vuorotyö ja uni – miten selviytyä?

Sosionomiopiskelijat Niina Bogdanoff ja Santeri Martiskainen ovat aiemmin työskennelleet lähihoitajina ja kokeneet vuorotyön vaikutukset omaan hyvinvointiinsa ja arjessa jaksamiseen. Niina ja Santeri vinkkaavat alla omiin kokemuksiinsa perustuen, miten vaikkapa vasta uraansa aloittavan vuorotyöläisen uniongelmia voisi helpottaa. He perehtyivät myös tutkittuun tietoon siitä, miten vuorotyöläinen voi huolehtia palautumisestaan ja riittävästä unesta.

Karelian sosiaali- ja terveysalan opiskelijat perehtyivät Kuntouttava toiminta nyt ja tulevaisuudessa -opintojaksolla Sleep Well – Work Well -hankkeeseen sekä unen merkitykseen kuntoutumisen tukena.

Vuorotyö asettaa palautumiselle haasteita

väsynyt pöydän äärellä
Kuva: Pixabay

Unessa elimistö elpyy ja lepää, vaikkakin aivot jatkavat työskentelyä. Aivot prosessoivat päivän tapahtumat sekä samalla latautuvat. Ihminen ei pärjää ilman unta. Unen puutteesta voi muodostua vakavia ongelmia kokonaisterveydelle. Yöllinen heräily, nukahtamisvaikeudet sekä liian varhainen heräily aamuisin ovat unettomuuden muotoja. (Lugaresi 2018, 15—18) Unettomuudesta puhutaan ongelmana vasta kun se on kestänyt viikkoja, kuukausia tai vuosia. Noin joka kolmas on kärsinyt joskus elämänsä aikana unettomuudesta. (Lugaresi 2018, 41)

Vuorotyöläisen yötyötä esiintyy Suomessa paljon. Palveluiden toimivuuden vuoksi onkin välttämätöntä työskennellä niin aamulla, päivällä kuin yölläkin (Lugaresi 2018, 133—134). Vuorotyön aiheuttama unihäiriö on yksi työperäisen unihäiriön muoto. Erityisesti hoitoalalla työntekijät joutuvat työssään kohtaamaan epäsäännöllisistä työajoista aiheutuvaa kuormitusta. Vuorotyö onkin työstressin ohella nykyisin yksi yleisimpiä työhön liittyvien sairauksien aiheuttajia. (Karhula, Puttonen, Vuori, Sallinen, Hyvärinen, Kalakoski & Härmä 2011, 7—8.) On tutkittu, että uni yövuoron jälkeen on katkonaisempaa, kevyempää ja vähemmän tyydyttävää. Tutkimuksissa on myös huomattu, että nuoret kestävät vuorotyötä parhaiten. Työvuorot tulisikin järjestää hyvin suunnitellusti, sekä työntekijöille tulisi antaa tarpeellinen tieto välttääkseen haitallisia toimintatapoja, jotka vaikuttavat uneen ja elämänlaatuun. (Lugaresi 2018, 133—134) Vuorotyön mahdollisia haittoja ovat esimerkiksi kasvanut tapaturmariski, unettomuus ja päiväaikainen väsymys, perhe-elämän ja yksilöllisen vapaa-ajan häiriintyminen, vuorokausirytmin sekoittuminen, sekä työsuorituksen heikkeneminen väsymyksen takia. (Työterveyslaitos 2017, 3.)

Olemme molemmat aikaisemmilta ammateiltamme lähihoitajia. Olemme nähneet vuorotyön ja etenkin yövuorojen haasteet ja vaikutukset kokonaishyvinvointiin. Vuorotyön vaikuttaminen uneen ja sen laatuun on tullut selkeästi esille molempien arjessa. Vaikutuksia arkeen on esimerkiksi jaksamisessa, mielialassa, sosiaalisessa elämässä sekä keskittymisessä.

Mielestämme on hyvä, että työntekijöiden jaksamista seurataan esimerkiksi työterveyshuollon avulla tietyillä kontrollikäynneillä. Muutoin ohjaus ja neuvonta on jäänyt organisaation puolelta vähäiseksi. Esimerkiksi jos ei aiemmin ole tehnyt yövuoroja tai ylipäätään vuorotyötä, olisi hyödyllistä saada tukea ja neuvoja mm. unen, ravinnon ja liikunnan suhteen.

Omaan kokemukseen yövuorosta vaikuttaa myös se, millaista yöllä tehtävä työ on. Päivisin tekemistä yleensä riittää ja saa pysyä koko ajan liikkeellä, jolloin väsymystä ei välttämättä aina ehdi edes huomata. Yövuorossa taas tekeminen voi olla vähäistä, jolloin keskittyminen herpaantuu helpommin ja alkaa turhautua tekemättömyyteen. Näin ollen myös väsymys nousee helpommin pinnalle. Kokemuksiemme pohjalta olemme todenneet hyväksi suorittaa keskittymistä vaativat työtehtävät, esimerkiksi raportit tai lääkkeidenjaot, mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yövuoroa. Mitä pidemmälle yövuoro kuluu, sitä enemmän väsymys alkaa vaikuttaa toimintaan. Viimeiset tunnit ennen yövuoron loppua ovat ehdottomasti kaikista haasteellisimmat, kun tietää että työvuoro on jo loppupuolella ja väsymys alkaa painaa. Meiltä molemmilta löytyy kokemusta niin kiireisestä yötyöstä, kuin myös huomattavasti leppoisammastakin yötyöstä. Olemme loppujen lopuksi molemmat sitä mieltä, että mitä enemmän tekemistä ja virikkeitä riittää, sitä mielekkäämmältä yötyö tuntuu.

Kuinka selviytyä?

Ihmisen biologiaan kuuluu valoisaan vuorokaudenaikaan valveilla oleminen ja aktiivisuus, ja pimeällä nukkuminen. Vuorotyö lyhentää ihmisen pääunijaksoa noin kahdella tunnilla ennen ensimmäisiä aamuvuoroja ja yövuorojen jälkeen. Kun ihmisen normaali uni-valverytmi on sekoittunut, se altistaa kasvaneeseen liikenne- ja työtapaturmariskiin, sekä heikentää työntekijöiden suorituskykyä. Vuorotyön tekijöillä esiintyy myös elimistössä vaikeuksia sopeutua poikkeavista työajoista johtuviin uni- ja valveaikojen rytmimuutoksiin. Vaikeudet ilmenevät mm. voimakkaana uneliaisuutena kun pitäisi olla valveilla, sekä unettomuusoireina taas silloin, kun pitäisi nukkua. Lähes kaikki vuorotyöntekijät kokevat myös poikkeavaa ja haittaavaa väsymystä sekä lyhytaikaista unettomuutta erityisesti aikaisten aamuvuorojen ja yövuorojen yhteydessä. (Karhula ym. 2011, 8—9.)

Vuorotyön kuormitusta voi helpottaa suunnittelemalla itselleen nukkumisstrategian. Esimerkiksi useamman yövuoron putkeen tekevän kannattaa siirtää päiväunet mahdollisimman myöhäiseksi ja ainakin pienet nokoset lähelle yövuoron alkua. Yövuoron aikana olisi hyvä alistua kirkasvalolle, mutta sitä pitäisi välttää yövuoron loputtua. Koko yövuorojakson loppuessa rytmiin olisi helpompaa päästä viimeisen yövuoron jälkeisellä aamun kirkasvalojaksolla ja korkeintaan lyhyillä nokosilla aamulla vuoron jälkeen. Useamman aamuvuoron peräkkäin tekevän taas olisi hyvä aikaistaa unijaksoa ja altistaa itsensä kirkasvalolle heti aamuisin, eikä väsymyksestä huolimatta kannattaisi ottaa ainakaan pitkiä nokosia työvuoron jälkeen. (Työterveyslaitos 2019.)

Vuorotyöläiselle suositellaan myös liikunnan harrastamista. Säännöllisen liikunnan hyötyjä ovat parempi unen laatu ja vireys töissä sekä vapaa-aikana, sekä yleensäkin parempi terveydentila. Liikunnalla voidaan myös kohentaa vireyttä yövuorojen aikana. (Työterveyslaitos 2017, 20.) Unen ja liikunnan lisäksi vuorotyöläisellä on terveyden kannalta tärkeää säännöllisen ruokailurytmin noudattaminen. Se edistää vireyttä, ennaltaehkäisee vatsavaivoja sekä tahdistaa elimistön vuorokausirytmiä. Säännöllisten kahvi- ja ruokataukojen pitäminen korostuvat erityisesti vastuullisissa ja tarkkaavaisuutta vaativissa työtehtävissä. (Työterveyslaitos 2017, 14.)

Vuorotyössä työvuorolistojen suunnittelijalla on vastuu siitä, ettei kenellekään tulisi kohtuuttoman raskasta työtaakkaa heikosti suunniteltujen työvuorojen takia. Työvuorolistojen tekijän olisi tärkeää ottaa huomioon kaikkien työntekijöiden toiveet vuoroja suunniteltaessa, koska jokainen kokee vuorotyön yksilöllisesti. Toiset voivat helposti tehdä useamman yövuoron putkeen, kun taas toiset eivät voi tehdä yhtäkään. Työvuorolistan ergonominen suunnittelu on toteutunut työpaikoillamme kohtalaisesti. Työpaikoilla on myös mahdollistettu kertoa omista tuntemuksista kehityskeskusteluissa. Omat rajat on hyvä tunnistaa ja osata kertoa väsymyksestä. Näin asioihin voi puuttua ja muuttaa vuoroja yksilölle sopivaksi.

Aamuisin nukahtamisen vaikeus turhauttaa ja alkaa vahtia kelloa, jolloin ei uni tule. Myös silloin on herkempi ärsykkeille (esim. puhelin, tv) ettei malta nukahtaa. Ongelmana voi myös olla, ettei malta nukkua, kun ajattelee jo tulevan päivän asioita. Silloin kun pitäisi vain nukkua, voi tulla kokemus siitä, että nyt menee vapaapäivä hukkaan, ja pitäisi olla jo tekemässä jotain. Herkästi tulee myös suunniteltua yövuorojen jälkeisille päiville kaikenlaista ohjelmaa, kun ne tulee miellettyä ikään kuin vapaapäivinä.

Olemme huomanneet, että iltavuoron jälkeinen aika kotona olisi hyvä rauhoittaa miellyttävälle ja rentouttavalle tekemiselle. Kotona tehty mukava ja rauhallinen toiminta kuten, musiikin kuuntelua, juttelu perheen kanssa tai lukemista, on hyvä siirtymä työstä uneen. Usein voi käydä myös niin, ettei malta rauhoittua nukkumaan, kun työasiat pyörivät mielessä. Kun on ollut iltavuorossa ja pitäisi mennä jo seuraavana aamuna takaisin töihin, ei välttämättä kerkeä asennoitumaan kotona olemiseen tai rentoutumiseen ollenkaan, vaan jää ikään kuin ‘’työmoodiin’’. Koemme erityisesti iltavuorojen jälkeisen aamuvuoron heräämisen kannalta usein hankalaksi, koska yöunien pituus on voinut jäädä vain muutaman tunnin mittaiseksi.

Myös ympäristöllä on vaikutusta uneen, kuten pimeä ja viileä makuuhuone, puhtaat vuodevaatteet ja oikeanlainen patja auttavat unen saannissa. Pimennysverhot, korvatulpat ja silmälaputkin saattavat joskus tuoda apua nukahtamiseen ja nukkumiseen keskellä päivää. Kotitöiden sekä muiden töiden valmiiksi tekeminen ennen ilta- ja yövuoroa voi myös helpottaa, jotta on mukavampi tulla kotiin ja ei ole enää stressiä tekemättömistä kotitöistä.

Omasta terveydestämme olemme pyrkineet pitämään hyvää huolta. Harrastamme paljon liikuntaa ja pyrimme pitämään yleiskunnon hyvänä, vaikka välillä jaksaminen on haastavaa. On myös tärkeää pitää huolta riittävästä ravinnon saannista. Tapana onkin aina ennen työvuoroa valmistaa terveelliset eväät, ettei ruoka koostuisi pelkästään pikaruuasta ja eineksistä.

Kirjoittajat: Niina Bogdanoff, Santeri Martiskainen & Päivi Franssila.

Lähteet

Karhula,K., Puttonen,S., Vuori, M., Sallinen,M., Hyvärinen, H-K., Kalakoski, V. & Härmä, M. 2011. Työstressi ja uni hoitotyössä : työstressin ja työaikajärjestelyjen vaikutukset uneen, kuormittumiseen ja toimintakykyyn terveydenhuoltoalan ammattilaisilla. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134968/Ty%c3%b6stressi%20ja%20uni%20hoitoty%c3%b6ss%c3%a4.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 18.11.2019.

Lugaresi, E. 2018. Uni-sikeydet ja vaikeudet. Tallinna: Eurooppalaisen filosofian seura ry.

Työterveyslaitos. 2019. Sopeutuminen vuorotyöhön. https://www.ttl.fi/tyontekija/tyoaika/vuorotyo/sopeutuminen-epatyypillisiin-tyoaikoihin/. 18.11.2019.

Työterveyslaitos. 2017. Hyvinvointia vuorotyöhön. Työntekijän opas vuorotyön hallintaan. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135639/Hyvinvointia%20vuorotyohon.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 18.11.2019.

Työelämän haasteet ja uni

Puhuttaessa unen laadusta ja merkityksestä on hyvä huomioida ihminen kokonaisuutena, jossa työ ja vapaa-aika, perhe ja ystävät, elintavat ja kulttuuri, mennyt aika ja näkymä tulevaisuuteen ovat toisistaan erottamattomalla tavalla yhteydessä ohjaten toimintaamme. Näistä lähtökohdista Helsingin yliopiston työterveyshuollon erikoislääkäri Rea Lagerstedt aloitti työelämän ja hyvän unen haasteita käsittelevän verkkoluennon. Webinaari kuului osana UKK-instituutin ja Helsingin Uniklinikka Vitalmedin yhdessä järjestämään webinaarisarjaan eri ikäisten unesta.

Kuva: Free-Photos Pixabay

Lääkkeettömät hoidot ensisijaisia

Työikäisen unen laatua ja määrää voivat heikentää erilaiset työperäiset ja työhön liittyvät sekä yksilölliset erityispiirteet. Kun uneton hakee terveydenhuollosta apua ongelmaansa, lääkkeettömät hoidot ovat aina ensisijaisia käypä hoito -suositusten mukaisesti. Hoitohenkilöstön tehtävänä on selvittää unettomuuden historiaa, elämänmuutoksia, elämäntapoja, henkilön itsehoitomenetelmiä, nukkumisoloja, mielialaa ja koettua elämänlaatua. Näillä kaikilla voi olla tärkeä merkitys heikentyneelle unenlaadulle ja näihin vaikuttamalla ongelmaa voidaan lähteä myös ratkaisemaan.

Toimintasuunnitelma uniongelmien ratkaisuun

Työterveyshuollossa uniongelmia lähdetään selvittämään arvioimalla työn psyykkistä kuormittavuutta ja tekemällä erilaisia terveystarkastuksia sekä tarjoamalla valmennusta ja ohjausta joko ryhmissä tai yksilökohtaisesti. Näiden erilaisten selvitysten pohjalta työntekijälle laaditaan esimiehen kanssa yhdessä toimintasuunnitelma. Jotkut työnantajat tarjoavat lisäksi laajempaa työterveyshuoltoa, johon voi kuulua myös esim. erikoislääkärin palveluja.

Vaikutusmahdollisuudet vuorotyön suunnitteluun auttavat

Yleisimmiksi työhön liittyviksi uniongelmiksi Lagerspetz nostaa vuorotyön ja epäsäännölliset työajat, kasautuvan univajeen sekä pitkittyneen työstressin. Uniongelmat voivat liittyä myös työntekijän yksilöllisiin piirteisiin, terveydentilaan tai yksityiselämään. Erityisesti yötyön vaikutukset uneen ovat merkittäviä, mutta yksilölliset erot siihen sopeutumisessa myös ovat suuria. Esim. oman vuorokausirytmin (aamu-, päivä- ja iltavirkkuus) huomioiminen vuorotyön suunnittelussa helpottaa sopeutumista. Aamuvirkulle iltavuorot voivat olla koettelemus, joka sekoittaa unta ja fysiologiaa merkittävällä tavalla, kun taas kronotyypiltään iltavirkulle aamuiset herätykset puolestaan haastavat vastaavalla tavalla sekä terveyttä että jaksamista. Yhteistyö työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välillä onkin välttämätöntä sopivien ratkaisujen löytämisessä.

Vuorotyöhön liittyvä unihäiriö vaikuttaa mm. muistamiseen ja muihin tiedonkäsittelytoimintoihin ja niiden nopeuteen. Hyvä uutinen kuitenkin on se, että yötyöstä syntynyt elimistön kuormitustilanne palautuu, kun yötyön tekeminen loppuu. Työterveyslaitos suosittelee, että työntekijät voisivat itse vaikuttaa työaikoihin ja työvuorot suunniteltaisiin yhteistyössä esimiehen kanssa.

Kun uniongelma on yhteydessä työssä tapahtuneisiin muutoksiin, on tärkeää tarkastella esimiehen kanssa yhdessä esim. työnkuvaa, työn kuormittavuutta ja työssä tapahtuvan palautumisen mahdollisuuksia. Lagerspetzin mukaan unipäiväkirja voi olla hyvänä apuna uniongelmien selvittelyssä. Esimiehen, työterveyshoitajan ja -lääkärin kanssa käytävien keskustelujen ohella myös työpsykologin tuki voi olla tarpeen.

Hyvä johtaminen tukee hyvää unta

Työterveyslaitoksen vuonna 2016 raportoimassa 25 000 kuntatyöntekijää käsittävässä tutkimuksessa tuli selkeästi esiin hyvän johtamisen merkitys hyvälle unelle. Kun johtaminen koettiin epäoikeudenmukaisena, uniongelmat lisääntyivät. Sama yhteys toimi myös toisin päin: kun johtamisen oikeudenmukaisuus kohentui, saman kohderyhmän uniongelmat vähenivät.

Vinkkejä hyvää uneen

Lagerspetz nostaa kolme seikkaa, jotka auttavat hyvään uneen.

  1. Noudata säännöllistä unirytmiä.
  2. Ole aktiivinen valveillaoloaikana, jotta riittävä unipaine auttaa nukahtamista.
  3. Varaa riittävästi aikaa rauhoittumiseen ja vireystilan laskemiseen ennen nukkumaan menoa.

Myös hyvä sänky, riittävä palautuminen sekä unta ja vireyttä tukevat elintavat tukevat nukahtamista ja unessa pysymistä.

4.10.2019 Teksti: Päivi Franssila, Karelia-ammattikorkeakoulu. Toim. Kaisa Varis, Karelia-ammattikorkeakoulu.

Lähteet:
Lagersptetz R. 2019. Työelämän haasteet ja uni. Webinaari 26.9. Helsingin uniklinikka Vitalmed Oy, UKK-instituutti.

Halonen JI, Lallukka T, Pentti J, Stenholm S, Rod NH, Virtanen M, Salo P, Kivimäki M, Vahtera J. 2016. Change in Job Strain as A Predictor of Change in Insomnia Symptoms: Analyzing Observational Data Like A Non-randomized Pseudo-Trial. SLEEP. Advance Access published September 9.

Lallukka T, Halonen JI, Børge Sivertsen, Pentti J, Stenholm S, Virtanen M, Salo P, Oksanen T, Elovainio M, Vahtera J, Kivimäki M. 2017. Change in organizational justice as a predictor of insomnia symptoms: longitudinal study analyzing observational data as non-randomized pseudo-trial. International Journal of Epidemiology. Advance Access published January 8.

Hyvän unen aakkoset

Viisi vuotta sitten tapasin unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehdon. Kaveri on ihmisiä parhaasta päästä, mutta ihmettelin miksi unta pitää tutkia tai hoitaa. Jokainen meistä nukkuu joskus hyvin ja joskus vähän huonommin.

Tuomilehdon vastaanotolla on käynyt tuhansia potilaita. Tällä hetkellä hän työskentelee muun muassa NHL-joukkue Columbus Blue Jacketsin, HJK:n ja Suomen Olympiakomitean uniasiantuntijana.

Syvempi keskustelu unilääkärin kanssa herätti minut haaveilusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan joka viides suomalainen kärsii pitkäaikaisesta uniongelmasta. Yli 300 000 ihmistä popsii säännöllisesti unilääkkeitä. Puolet aikuisista kokee olevansa väsynyt arkisin. Puhumattakaan maailman yleisimmästä unilääkkeestä: alkoholista.
Uni ja unettomuus herättävät runsaasti kysymyksiä ympäri maailmaa. Nukkumisesta ja nukkumisen tutkimisesta on tullut päivittäinen keskustelunaihe. Eikä ihme. Uni vaikuttaa terveyteemme enemmän kuin haluamme uskoa. Unihäiriöt ovat nykyisin jo kansansairaus: nukumme vähemmän ja huonommin kuin koskaan.

Itse olen kehunut sillä, että nukun loistavasti. Ennen kuin pää on tyynyssä, olen hetkessä höyhensaarilla. Unta ei ole tarvinnut etsiä, otan torkut missä ja milloin tahansa. Tässäkin asiassa putosin pilvistä. Jos ihminen nukkuu välittömästi, hän kärsii univajeesta.

Jatkuvan univajeen seuraukset vaikuttavat koko elimistöön. Siitä kärsivällä on havaittu muun muassa painon nousua, aikuisiän diabeteksen kehittymistä, sydän- ja verisuonisairauksien riskin kasvamista.

Mitkä ovat unen perustehtävät? Ne ovat energian tuottaminen, muistin vahvistaminen, oppimisen ja aineenvaihdunnan säätely. Jos uni ei vahvista niitä, ihmisen on hankala pysyä terveenä, menestyä tai edes pärjätä arjessa.

Henri Tuomilehto on jo 15 vuoden ajan tutkinut unta. Hänen mielestään ihminen voi parantaa nukkumistaan: jopa olemassa olevia unihäiriöitä. Terveelliset elämäntavat ovat kulmakivet myös hyvän unen rakentamisessa. Sen hän on todistanut omissa tutkimuksissaan.

Miksi nukumme huonommin kuin koskaan? Yksi syy epäilemättä on kehittynyt teknologia viimeisten vuosikymmenien aikana. Ihminen on kuitenkin lähempänä luolamiestä kuin robottia. Aivot raksuttavat jatkuvasti kuumana, vaikka luova työelämä vaatisi levännyttä emolevyä.

Jouni Vornanen
Kirjoittaja on Savonia-ammattikorkeakoulun tiedottaja. Hän on toinen kirjoittaja teoksessa, Nukkumalla menestykseen (Tammi 2019), Henri Tuomilehto & Jouni Vornanen.

Nukutko hyvin? Unikyselyyn vastaamalla saat uniasiantuntijan vastauksen.

Uni on ravinnon ja liikunnan ohella tärkein voimavara, jolla ylläpidämme terveyttämme ja hyvinvointiamme. Se myös häiriintyy helposti arjen vaatimuksista. Silloin tällöin huonosti nukutut yöt kuuluvat normaaliin elämään. Toisinaan kuitenkin pitkäaikainen univaje voi hiipiä elämään vähän kuin huomaamatta ja alkaa heikentää jaksamista ja terveyttä.

Vastaamalla Sleep Well – Work Well unikyselyyn saat unestasi uniasiantuntijan laatiman vastauksen. Kysely auttaa tunnistamaan mahdollisia palautumiseen ja vireystilaan liittyviä haasteita, joihin riittävän ajoissa puuttumalla voit lisätä elämänlaatuasi ja vahvistaa terveyttäsi. Parhaassa tapauksessa saat vahvistuksen sille, että kaikki on kunnossa, ja voit jatkaa hyvin nukuttuja öitä.

Unikyselyn tulokset käsitellään täysin luottamuksellisesti ja ne raportoidaan siten, että yksityisiä henkilöitä ei voida tunnistaa. Raporttia hyödynnetään Sleep well – Work Well hankkeen uniterveyttä edistävien ryhmien ja esimiesvalmennusten suunnittelussa.

Lyhyesti:

  • Saat työnantajaltasi linkin kyselyyn sähköpostiisi.
  • Tarvitset noin 15 min aikaa ja mittanauhan (varaa se lähelle).
  • Saat henkilökohtaisen uniasiantuntijan laatiman palautteen sähköpostiisi sekä  mahdolliset tutkimus- ja hoitosuositukset 1 – 3 viikon sisällä.
  • Kyselyssä voit ilmoittaa mahdollisen kiinnostuksesi osallistua keväällä 2020 järjestettäviin uniterveyttä edistäviin ryhmävalmennuksiin. Ryhmävalmennuksista lisätietoa täältä.
  • Vastaamalla olet mukana palkintojen arvonnassa, joka suoritetaan lokakuussa kyselyn sulkeuduttua.  

Huom! Unikysely on avoinna 9.9. –  22.9. (Saat linkin työnantajaltasi s-postiisi). Kyselyn vastausaikaa on jatkettu 29.9. saakka.

Vastaamalla kyselyyn autat samalla myös omaa organisaatiotasi kehittämään osaamista ja käytäntöjä, jotka tukevat koko työyhteisön työhyvinvointia ja uniterveyttä

Katso unikyselyn esittelyvideo tästä.

Unikyselyn laatii ja raportoi Vitalmed Oy Helsingin Uniklinikka.

Aloitusseminaari 26.8.2019 käynnistää esimiesten valmennusprosessin

VOIMAA UNITERVEYDESTÄ! – Uni organisaation voimavarana seminaari käynnistää Joensuun kaupungin, Lieksan kaupungin ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan esimiehille suunnatun esimiesten valmennusprosessin.

Seminaari on tarkoitettu em. kumppaniorganisaatioiden esimiesryhmille sekä näiden organisaatioiden johdolle, esimiehille, työsuojeluhenkilöstölle, luottamushenkilöille sekä työterveyshuolloille.

Aika: 26.8.2019 klo 12.30 – 15.30

Paikka: Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, Joensuu. E-talo, Otsakorpi- auditorio

Seninaarissa kuullaan professori Markku Partisen VitalMed Helsingin Uniklinikka Oy:stä näkemyksiä unen merkityksestä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille sekä miten voisimme parantaa uniterveyttämme. Professori Partinen avaa kuulijoille myös keväällä 2019 Joensuun kaupungin, Lieksan kaupungin ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan henkilöstölle suunnatun laajan unikyselyn tuloksia. Lisäksi Workday Designersin Oy:n työpäivämuotoilija Aku Varamäki kertoo seminaarissa, mitä on työntekijälähtöinen johtaminen ja työn tuunaaminen, ja miten ne liittyvät henkilöstön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja työn tuottavuuden edistämiseen.

Asiantuntijoiden esitykset ovat katsottavissa tilaisuuden jälkeen Sleep Well – Work Well hankkeen verkkosivuilta sleepandwork.karelia.fi löytyvästä linkistä.

OHJELMA

12.00 – 12.30 Ilmoittautuminen
12.30 – 12.40 Tervetuloa, Sleep Well – Work Well hanke, projektipäällikkö Päivi Franssila
12.40 – 13.40 Uniterveydentila kolmessa hankkeen kumppaniorganisaatiossa kevään 2019 tehdyn seulontakyselyn valossa. Mihin tulosten perusteella tulisi kiinnittää huomiota uniterveyden edistämiseksi? Professori Markku Partinen, Vitalmed Helsingin Uniklinikka. Avaa diaesitys tästä.
13.40 – 14.10 Kahvi
14.10 – 15.10 Työntekijälähtöinen johtaminen ja työn tuunaus – mistä on kyse? Voisivatko ne tarjota hedelmällisen lähestymistavan uniterveyden edistämiseen organisaatioissa? Työpäivämuotoilija ja tietokirjailija Aku Varamäki, Workday Designers Oy. Avaa diaesitys tästä
15.10 – 15.30 Yhteenvetokeskustelu

.
15.10 – 15.30 Yhteenvetokeskustelu

Ilmoittautuminen 20.8. mennessä (Joensuun kaupunki, Lieksan kaupunki, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa)

Lisätietoja: Päivi Franssila, paivi.franssila@karelia.fi

Seminaarin järjestää Sleep Well – Work Well hanke, jonka päärahoittajat ovat Euroopan Sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Karelia-amk ja Savonia-amk.

Kehittämistiimi ohjaa esimiesvalmennusten toteutusta

Kehittämistiimin tehtävänä on ideoida, tukea ja suunnitella Sleep Well – Work Well hankkeessa vuosina 2019 – 2020 toteutettavien esimiesvalmennusten toteutusta yhteistyössä hankehenkilöstön ja valmennuksista vastaavien kouluttajien kanssa.

Kehittämistiimiä luotsaa työpäivämuotoilija ja tietokirjailija Aku Varamäki WorkdayDesigners Oy:stä. Akun asiantuntemus tarjoaa tiimille näkemystä ja välineitä mm. palvelumuotoilun ja kokeilukulttuurin soveltamiseen työyhteisöissä sekä työntekijälähtöiseen johtamiseen ja työn tuunaukseen, joiden kautta ratkaisuja työntekijöiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja uniterveyden edistämiseen työpaikoilla voidaan tutkia.
Kehittämistiimin jäsenenä pääsee vaikuttamaan esimiesvalmennusten sisältöön ja toimintamuotoihin, oppimaan uutta, jakamaan kokemuksia turvallisesti luottamuksellisessa ympäristössä saaden samalla uutta virtaa myös omaan arjen työhön.

Jokaisesta kolmesta organisaatiosta (Joensuun kaupunki, Lieksan kaupunki ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa) kutsumme kustakin kahta jäsentä kehittämistiimiin. Tiimin jäsenten toivotaan toimivan esimies- tai vastaavissa tehtävissä ja ainakin toisen heistä osallistuvan myös itse oman organisaationsa esimiesvalmennukseen. On tärkeää, että valitut henkilöt sitoutuvat osallistumaan kehittämistiimiin sekä valmennukseen niiden alusta loppuun saakka.
Kumppaniorganisaatioiden edustajien lisäksi kehittämistiimissä ovat mukana myös hankkeen uniryhmien ja esimiesvalmennusten valmentajat.

Kehittämistiimin aikataulu syksy 2019 ja kevät 2020:

22.8. klo 12-15, Karelia-amk, Tikkarinne 9, Joensuu 
23.9. klo 12-15, Karelia-amk, Tikkarinne 9, Joensuu 
6.11. klo 12-15, Karelia-amk, Tikkarinne 9, Joensuu 
 15.1.2020 klo 12-15, Joensuu
 11.3.2020 klo 12-15, Joensuu


Teknologialla parempaa unta?

Image by mohamed Hassan from Pixabay

Suositusten mukaan aikuisen ihmisen tulisi nukkua säännöllisesti vähintään seitsemän tuntia yössä. Vähemmän nukkuvilla on todettu terveydelle haitallisia vaikutuksia [1].  Nukkumisen merkitys on tullut myös suuren yleisön tietoisuuteen sekä mediasta, että erilaisten elämäntapaa mittaavien laitteiden ja sovellusten kautta. Markkinoilla on teknologisia laitteita, joissa algoritmi päättelee liikkeen tunnistamiseen ja fysiologisiin mittauksiin perustuen ihmisen unen määrää ja sen syvyyttä. Kuluttajille suunnatut unen seurantaan tarkoitetut laitteet voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: puhelinsovellukset, puettavat laitteet ja etämittaavat laitteet.

Markkinoilla on useita erilaisia älypuhelimiin ladattavia sovelluksia unen seurantaan. Älypuhelimen sovellus voi yksinkertaisimmillaan sisältää unipäiväkirjan tapaisia kyselyitä ja liiketunnistimen, jonka avulla käyttäjän unen aikaista liikkumista mitataan. Tällaista sovellusta käytettäessä puhelin sijoitetaan patjan päälle nukkujan viereen. Sovellukset voivat sisältää myös älykkään herätyskellon, jolloin sovellus herättää käyttäjän hieman ennen asetettua herätysaikaa havaitessaan käyttäjän unen olevan keveimmillään. Älypuhelimiin on tullut myös sovelluksia, jotka käyttävät apunaan kaikuluotaimen tyylistä menetelmää mittaamaan hengitystaajuutta ja kehonliikkeitä määrittelemään unen syvyyttä ja nukkumisaikaa. Unen seurannan aikana puhelin tulee olla esimerkiksi yöpöydällä.

Puettavien laitteiden tuleminen markkinoille on mahdollistunut erityisesti sensoreiden koon pienentyessä. Yleisimpiä puettavan teknologian laitteita ovat ns. aktiivisuusrannekkeet, jotka nimen mukaisesti mittaavat käyttäjän aktiivisuutta. Osa aktiivisuusrannekkeista päättelee myös unen syvyyttä ja nukuttua aikaa. Näissä laitteissa kiihtyvyysanturit mittaavat käyttäjän liikettä ja optisella sykkeenmittauksella saadaan tietoa sykevälivaihtelusta, josta päätellään unen syvyys. Markkinoille on tullut myös älysormuksia, joissa sykettä mitataan optisesti ja liikettä kiihtyvyysantureilla ja gyroskoopeilla. Puettavina laitteina markkinoilla on myös aivosähkökäyriin perustuvia unen analysointiin tarkoitettuja pantoja. Aivosähkökäyrän mittausten lisäksi näissä pannoissa voi olla mukana kaiuttimia, joista toistetulla äänellä pyritään nopeuttamaan nukahtamista ja parantamaan unen laatua.

Etämittaavien laitteiden etuna on, etteivät ne häiritse käyttäjää millään tavalla vaan suorittavat mittauksia esimerkiksi yöpöydältä tai petauspatjan alta. Yöpöydällä olevat laitteet mittaavat yleensä myös nukkumisympäristöä kuten valoisuutta, lämpötilaa ja melua sekä nukkujan hengitystiheyttä ja liikehdintää. Petauspatjan alle sijoitettavat pannat mittaavat nukkujan sykettä ja havainnoivat hengitystä sekä liikettä. Etämittaavat laitteet yhdistetään älypuhelimeen, jossa sovellus esittää tietoja unesta ja valveilla olojaksoista.

Markkinoilla on useita erilaisia laitteita, joita markkinoidaan unen ja sen syvyyden mittaajina. Ennen laitteiden hankkimista kannattaa miettiä mihin tarkoitukseen laitteet tai sovellukset on suunniteltu ja perehtyä niiden mahdollisiin rajoituksiin. Mittaaminen ja omien mittaustietojen seuraaminen ovat mukavaa ja nykyiset laitteet mahdollistavat helpon tavan tietojen tallentamiseen ja niiden seuraamiseen jälkikäteen. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos taustalla ei ole sairautta, joka vaikuttaa uneen ja sen laatuun, usein perinteinen kynällä ja paperilla pidetty unipäiväkirja kertoo saman kuin uusimmat unen mittauslaitteet ja sovellukset. Omiin tuntemuksiin kannattaa luottaa; herääkö aamulla virkeänä ja jaksaako toimia koko päivän.

2.7.2019 Aki Happonen, Savonia-ammattikorkeakoulu, toim. Kaisa Varis, Karelia-ammattikorkeakoulu

[1] Consensus Conference Panel, Nathaniel F. Watson, MD, MSc, Moderator,1 M. Safwan Badr, MD,2 Gregory Belenky, MD,3 Donald L. Bliwise, PhD,4 Orfeu M. Buxton, PhD,5 Daniel Buysse, MD,6 David F. Dinges, PhD,7 James Gangwisch, PhD,8 Michael A. Grandner, PhD, MSTR, CBSM,7 Clete Kushida, MD, PhD,9 Raman K. Malhotra, MD,10 Jennifer L. Martin, PhD,11 Sanjay R. Patel, MD, MSc,12 Stuart F. Quan, MD,12 and Esra Tasali, MD ”Recommended Amount of Sleep for a Healthy Adult: A Joint Consensus Statement of the American Academy of Sleep Medicine and Sleep Research Society”, Sleep. 2015 Jun 1; 38(6): 843–844.