Retkieväitä
uniterveyteen

Uniterveys ja muita unikäsitteitä

Retkieväitä uniterveyteen -osiosta löytyy lyhyet tiivistykset uniterveyteen ja unettomuuteen liittyvästä käsitteistä. Matkan varrella keräät tietoa myös työn muotoilusta ja pääset pohtimaan mm., millaisia vaatimuksia työssäsi kohtaat, ja millaisia voimavaroja siihen sisältyy.

Unesta voidaan tunnistaa viisi unen ulottuvuutta, joilla on tutkitusti yhteys terveyteen.

Uniongelmat ovat yleisiä ja koskevat jopa kolmea miljoonaa suomalaista aikuista. FinTerveys 2017 tutkimukseen vastanneista työikäisistä noin puolet oli edeltävän kuukauden aikana kärsinyt unettomuudesta. Haittaavaa päiväväsymystä heistä oli kokenut jopa kolme neljästä. Uneton yössä ei siis ole yksin. Uniongelmat heikentävät välittömästi hyvinvointia ja murentavat vähitellen toimintakykyä ja siksi niihin on tärkeää kiinnittää huomiota – mieluiten jo ennen kuin haitat ilmenevät.

Unettomuudesta on kyse silloin, jos vähintään kolmena yönä viikossa kärsii unen saamisen tai unessa pysymisen vaikeudesta. Alle kuukauden kestävä unettomuusjakso johtuu yleisimmin ohimenevästä rasittavasta elämäntilanteesta, surusta tai sairaudesta. Unettomuuden taustalla voi kuitenkin olla myös muita syitä. Kun unettomuus jatkuu sitkesti, on syytä kääntyä työterveyshuollon puoleen ja selvittää syyt. Unettomuutta hoidetaan aina ensisijaisesti lääkkeettömin menetelmin.

Puuttumalla unettomuuteen ajoissa voidaan ehkäistä vakavamman unettomuushäiriön syntyminen.

Univajeella tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmisen luontainen unentarve (työikäisillä keskimäärin 7-9 tuntia yössä) ei tule täyteen. Kun tällainen tilanne jatkuu pitkään, syntyy univelkaa.

Univelka haittaa monin tavoin elimistön toimintaa ja aineenvaihduntaa aiheuttaen mm. keskittymis- ja oppimisvaikeuksia ja lihomista.

Unettomuushäiriö. Unettomuuden pitkittyessä aivojen uni-valverytmin säätelyjärjestelmät voivat häiriintyä siinä määrin, että kehittyy unettomuushäiriö. Unettomuushäiriössä on kyse sairaudesta. Pitkään jatkuessaan unettomuushäiriö johtaa uupumukseen, keskittymisvaikeuksiin ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Se myös lisää riskiä moniin sairauksiin.

Uniterveys. Uniterveyttä tarkasteltaessa näkökulma vaihtuu uniongelmista ja unettomuudesta terveyden edistämiseen. Kysytään, miten voimme suojata ja vahvistaa hyvää unta – uniterveyttä? Samalla tavoin kuin vaikkapa sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä edistetään ruokailun, liikunnan ja stressinhallinnan avulla, myös hyvän uniterveyden edellytykset syntyvät arkisissa tilanteissa työssä ja vapaa-ajalla, ja niihin vaikuttavat oman toimintamme lisäksi myös toimintaympäristömme sekä suhteemme toisiin ihmisiin ja itseemme.

Uniterveys muodostuu Buyessen (2014) mukaan viidestä ulottuvuudesta, jotka ovat tyytyväisyys uneen, vireystaso valveaikana, nukkumisen rytmitys, nukkumisen jatkuvuus ja unen pituus (kuvio).

Muotoiluajattelu kehittämismenetelmänä

Muotoiluajattelu (design thinking) on kehitysmenetelmä, jota on viime vuosina hyödynnetty erityisesti tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Keskeistä muotoiluajattelulle on käyttäjälähtöisyys, eli kyseessä on ihmislähtöinen menetelmä, jonka tavoitteena on kokeilemalla kehittää palveluita, joista on aidosti apua tai hyötyä käyttäjälle, tässä tapauksessa työntekijöille tai esimiehille. Muotoiluajattelua voidaan hyvin soveltaa myös terveyden edistämiseen tai työyhteisön toiminnan kehittämiseen. Kyseessä ei ole tiukkarajainen menetelmä, vaan kyse on ihmislähtöisestä kehitysmenetelmästä, jonka tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja työyhteisön hyvinvointiin, uniterveyteen sekä työn laatuun ja tuottavuutee

Työntekijän uniterveyden polulla työntekijä saa ohjausta ja tukea omien liikunta- uni- ja ravitsemustottumusten, mielenhallinnan sekä työnsä muotoiluun uniterveyttä edistäviksi ja sitä suojaaviksi. Tavoitteena on tunnistaa työhön (ja elämään) liittyviä asioita, jotka vaikuttavat negatiivisesti uneen, ideoida vaihtoehtoisia ratkaisuja tunnistettuun ongelmaan ja löytää toimivia käytäntöjä pienten, oman näköisten ja omien tarpeiden pohjalta nousevien kokeilujen avulla. Parhaat kokeilut tuovat elämään uusia unta suojaavia tapoja ja tottumuksia. 

Työyhteisön uniterveyden polku rakentuu kokonaisuudessaan muotoiluprosessin mukaisesti. Lähtökohtana on sellaisten tekijöiden tunnistaminen työssä ja työyhteisössä, jotka uhkaavat tai heikentävät työntekijöiden – ehkä koko työyhteisönkin – uniterveyttä ja siten työhyvinvointia, terveyttä, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta. Seuraavaksi esimies ideoi yhteistyössä työntekijöiden kanssa ratkaisuja ongelmaan. Ratkaisut kokeillaan pienimuotoisesti käytännössä ja lopulta käytössä on tarvepohjaisia johtamisen ratkaisuja, jotka ennalta ehkäisevät työntekijöiden uniongelmia.

Työtä muotoilemalla työn iloa, innostusta ja merkityksellisyyttä

Vanhoja autoja harrastavat tuunaavat joskus autojaan saadakseen niihin sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät autosta enemmän oman näköisen. Tuunaaminen innostaa viettämään aikaa rakkaan harrastuksen parissa. Myös työtä voi tuunata – muotoilla – itselle mieluisammaksi ja innostavammaksi. Kyse on toiminnasta, josta on etua myös työnantajalle, sillä innostunut ja motivoitunut työntekijä saa aikaan parempaa tulosta, on tehokkaampi, omistautuneempi ja sitoutuneempi.

Työtä muotoillessa haetaan ratkaisuja, jotka edistävät työnantajan työlle antaman tavoitteen toteutumista. Tuunattu työ on organisaation mission ja strategian mukainen. Myös johtaminen tai esimiestyö on työtä, jota voi muotoilla.

Työtä voi muotoilla eri näkökulmista:

• muokkaamalla työn sisältöä ja työtapoja, rutiineja, työympäristöä
• muokkaamalla suhdetta työtovereihin ja yhteistyökumppaneihin
• muokkaamalla omaa suhdetta työhön

Arto O. Salonen

Työn muotoilu:

• lisää sitoutumista työhön
• vahvistaa resilienssiä, nopeaa toipumista vastoinkäymisistä
• auttaa työntekijöitä kukoistamaan työssään
• lisää työn ja työntekijän yhteensopivuutta
• parantaa työn tulosta
• lisää työtyytyväisyyttä
• vahvistaa kokemusta työn merkityksellisyydestä
• lisää asiakastyytyväisyyttä
• vahvat voimavarat toimivat puskurina kuormittumiselle
• hyvät voimarat yhdellä työn osa-alueella kasvattavat voimavaroja myös muilla osa-alueilla

Voimavarat ja vaatimukset tasapainoon

Työn muotoilu käynnistyy ehkä luontevimmin silloin kun huomaat, että homma ei suju, työn imu on vain kaukainen muisto ja aamuyön tunnit kuluvat työasioiden pyöriessä mielessä. Työ vie voimia enemmän kuin antaa, ja vapaa-ajalla kuulet vain sohvan kutsun. Työn voimavarojen ja vaatimusten välille on syntynyt epäsuhta. Voimavarat voivat hiiipua myös siksi, että työhön on vain pikkuhiljaa leipiintynyt kiinnostavien haasteiden puuttuessa.

Rohkaise ja kannusta tuunaukseen!

Vaikka työn tuunaus on työntekijän vastuulla ja hän itse tietää parhaiten, miten työtä tulisi muokata, esimiehen tuki ja rohkaisu tähän on tärkeää. Työnantajan taholta tullut selkeä viesti siitä, että jokaisella on vastuu omasta työstään ja sen tekemisestä parhaalla mahdollisella tavalla, voi olla tärkeä kannustin niille, jotka vielä epäröivät.

On myös hyvä huomata, että on tilanteita ja tehtäviä, joissa työntekijä ei voi muotoilla työtään työn tavoitteen tai tarkoituksen siitä kärsimättä.

Työyhteisön uniterveyden polku ohjaa vaihe vaiheelta löytämään ratkaisuja työperäisiin uniongelmiin, ja ratkaisu voi löytyä esimerkiksi työn tuunaamisesta. Työntekijän uniterveyden polulta saat vinkkejä ja virikkeitä omien elintapojen ja tottumusten tuunaukseen uniystävällisiksi.

Tästä voit lähteä liikkeelle:

• hanki uusia taitoja, kehitä kykyjäsi
• muuta rutiineja ja työtapoja
• etsi uusia haasteita
• mieti, mikä sinua innostaa
• tunnista omat vahvuutesi
• tutustu uusiin ihmisiin ja harrastuksiin, muihin työyksiköihin ja niiden työntekijöihin
• pyydä palautetta ystävältä, kollegalta, esimieheltä, asiakkailta
• anna rakentavaa palautetta, kiitä
• puhu unesta eri ihmisten kanssa
• ole utelias ja osoita kiinnostusta uusiin asioihin
• panosta myötätuntoon, myös itsemyötätuntoon
• etsi ratkaisuja, varo kyynistymistä