Retkieväitä uniterveyteen >>
Työntekijän uniterveyden polku >>
Työyhteisön uniterveyden polku >>

Työntekijöiden
uniterveyden polku

Kuuntele podcast aiheesta itsensä mittaaminen ja palautuminen.

Kuuntele haastattelu aiheesta elintavat ja teknologia uniterveyden edistäjinä

Pohdittavaksi

  1. Miten voit liikunnan avulla saada parempaa unta?
  2. Miten voit ravitsemuksella saada parempaa unta?
  3. Miten teknologia auttaa saamaan parempaa unta?

Lataa oma uniterveyden vuosikalenteri

Terve paino edistää hyvää unta – ja uni edistää tervettä painoa

Tuoreiden tutkimusten mukaan uni, ravinto ja fyysinen aktiivisuus ovat tärkeitä painonhallinnalle. Ylipaino tai lihavuus ja unen pituus ovat yhteydessä toisiinsa. Ylipaino heikentää unta ja vastaavasti unettomuus kerryttää kiloja. Terve paino edistää unta!

Kun painoa alkaa kertyä, on elimistön energiansaanti ja -kulutus epätasapainossa. Jos energiansaanti on pitkään suurempaa kuin energiankulutus, ylimääräistä energiaa alkaa varastoitua pikkuhiljaa rasvakudokseksi. Tutkimusten mukaan yöunen pituus on yhteydessä ihmisen painoon. Lyhyt yöuni ennustaa korkeampaa painoindeksiä sekä aikuisilla että lapsilla.

Uni, paino ja syöminen – oikea oravan sirkuspyörä

Uniterveys ja terve paino liittyvät kiinteästi toisiinsa. Molemmat ruokkivat toisiaan niin hyvään, mutta olosuhteiden salliessa myös huonoon suuntaan. Pyörää kääntelevät esimerkiksi omat ruoka- ja syömisvalinnat. Terveellinen syöminen on hyvä kivijalka terveelle painolle sekä hyvälle uniterveydelle. Kun arkisyöminen on terveyttä edistävää, painoa on helpompi hallita ja satunnainen univaje ei pääse sotkemaan ruokavaliota niin helposti. Jos oma syöminen on jo lähtökohtaisesti epäterveellistä ja epäsäännöllistä, univaje sekoittaa syömistä ja painon hallintaa herkemmin.

Univaje vaikuttaa syömiseen monella tapaa: Univajeessa, väsyneenä näläntunne ja ruokahalu lisääntyvät. Tämä johtuu univajeen aiheuttamasta kylläisyyshormoni leptiinin määrän vähentymisestä ja nälkähormoni greliinin lisääntymisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tekee mieli syödä, vaikka siihen ei olisi todellista tarvetta. Univaje vähentää myös energian kulutusta. Lisäksi väsyneenä liikkuminen eli ylimääräisen energian kuluttaminen on usein vähäisempää.

Univaje lisää lihomisen riskiä monin eri tavoin myös isossa kehon mittakaavassa. Usein toistuva tai krooninen univaje lisää monia syömiseen liittyviä ongelmia sotkemalla koko elimistön toiminnan kannalta keskeisiä säätelymekanismeja. Pitkittynyt univaje lisää sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöriskiä. Nämä yhdessä lisäävät edelleen diabeteksen ja valtimotaudin riskiä. Myös vastustuskyky alenee univajeessa, koska unen puute heikentää elimistön immuunijärjestelmän toimintaa. Painon pudotuksessa on tärkeää muistaa, että jo muutaman kilon pudotus tuo monelle selkeitä terveysetuja. Ylipainoisilla 5-10 % painon pudotus lähtöpainosta korjaa monia ylipainoisuuteen liittyviä terveysongelmia. Näiden korjaantuminen parantaa myös nukkumista ja unta.

Väsymys lisää harkitsematonta ja sattumanvaraista syömistä

Avaa

Univaje vaikuttaa syömiskäyttäytymiseen ja sitä kautta painon hallintaan. Univaje lisää epäsäännöllistä, sattumanvaraista ja harkitsematonta syömistä. Väsyneenä ruuan terveellisyyteen ei välttämättä jaksa kiinnittää huomiota. Univajeessa valitaan nopeaa ja helppoa naposteluruokaa, joka on usein epäterveellistä ja energiatiheää. Painon hallinnan kannalta energiatiheitä ruokia tulisi välttää. Energiatiheys tarkoitta sitä, että pienessä ruokamäärässä on suhteettoman paljon energiaa. Pienikin suupala voi sisältää ison energiamäärän, mutta se ei tunnu syömishetkellä täyttävältä. Terveyden ja painon hallinnan näkökulmasta suuren energiansisällön ruokia kannattaa syödä harvoin ja vain kohtuullisia määriä. Tällaisia ruokia ovat kaikki runsasrasvaiset ja sokeriset tuotteet – ja niitä juuri monet napostelutuotteet ovat. Valikoimaa riittää kaiken kirjavista makeisista suolaisiin riksruihin ja raksuihin. Jos niitä napsii pienessä univajeessa usein, painon hallinta vaikeutuu. Ylipaino haittaa uniterveyttä lisäten kuorsaamista, yöllisiä heräämisiä ja uniapneariskiä.

Sulje

Keskeiset painoon vaikuttavat asiat syödään tai juodaan

Avaa

Ruokavalintojen ja unen keskinäisiä syysuhteita pohtiessaan kannattaa muistaa, että juuri univajeessa maistuvat sokeriset, vähäkuituiset tai runsaasti kovaa rasvaa sisältävät epäterveelliset ruuat haittaavat hyvien suolistomikrobien toimintaa. Hyvät suolistomikrobit vaikuttavat aivojen toimintaan vaikuttavan, vireyttä säätelevän serotoniinin määrään. Jos suolistossa ei ole hyviä mikrobeja riittävästi, myöskään serotoniinia ei muodostu riittävästi. Alhainen serotoniinitaso puolestaan lisää mm. stressiherkkyyttä, väsymystä, vähentää keskittymiskykyä ja lisää esim. makean himoa. Serotoniinin määrä vaikuttaa edelleen unihormoni melatoniinin muodostukseen: Jos serotoniinia on vähän, myöskään melatoniinia ei muodostu riittävästi. Näin monet epäedulliset ruokaan ja uneen liittyvät tekijät kumuloituvat ja vyyhtiytyvät. Orava ajaa tässä vaiheessa pyörällään kovaa vauhtia – ja väärään suuntaan!

Stressitön syömisen ideologia on hyvä punainen lanka niin painon hallinnalle kuin uniterveydellekin.

Katso tähän liittyen video Syö ilman ruoka-stressiä.

Sulje

Hitaasti hyvä tulee – nopeus ei ole valttia syömisessä eikä painon hallinnassa

Avaa

Kylläisyyskeskus reagoi syötyyn ruoka- ja energiamäärään viiveellä ja lopulta melko epätarkasti. Siksi nopeasti syöty suuri ruoka- ja energiamäärä saattaa aiheuttaa liian täyden olon tunteen vasta reilusti aterian jälkeen. Ruoka kannattaa pureskella huolella ja kiireettä. Nopea hotkiminen ja nestemäisen energian kulauttelu tekee sopivan energian saannin hallinnasta haastavampaa. Hitaampi syöminen on eduksi niin ruuansulatuksen kuin kylläisyyden tunteenkin vuoksi. Sopiva ruokamäärä auttaa saavuttamaan terveen painon ja takaa makoisammat yöunet.

Jos painon hallinta on sinulle tärkeä askel kohti parempaa uniterveyttä, käy tekemässä Terveyskylän nopeat ja ohjaavat testit. Lukaise myös artikkeli lääkäri Pertti Mustajoen blogista – Laihtumisen fysiologiaa, ei hätähousuille.

Sulje

Tee oma huoneentaulusi ”Näillä keinoilla etenen kohti tervettä painoa ja hyvää unta”.
Klikkaa tästä tulostettava versio.
Esimerkki täytetystä huoneentaulusta.

Teknologia esimerkki: Älyvaaka

Avaa

Terveen painon ylläpitoon tarvitaan hyvä ruokavalio ja sopivasti liikuntaa. Omaa painoaan tai kehon muotoa voi tarkkailla, vaikka peili avulla tai vertaamalla miten vanhat vaatteet mahtuvat päälle. Jos kuitenkin haluaa selvittää tarkemmin, miten paino tai kehonkoostumus muuttuvat ajan myötä, niin yksi väline siihen on älyvaaka.

Tärkein syy älyvaa’an valitsemiseen on, että se voi antaa sinulle selkeän kuvan terveydestäsi ja kunnostasi. Monesti älyvaaka toimii yhdessä älyrannekkeiden kanssa. Älyvaaka tallentaa tiedot automaattisesti pilvipalvelimeen josta mittausten seuranta onnistuu puhelimeen asennettavan sovelluksen avulla. Osa älyvaaoista mittaa myös sydän- ja verisuoniterveyttä. Pärjäätkö sinä ilman älyvaakaa vai riittääkö sinulle ihan se mitä peili näyttää?

Sulje

Liikkumalla kalorit kuluvat ja paino pysyy hallinnassa

Liikunnan merkitys terveen painon näkökulmasta ei ole niinkään painon pudotuksessa, tutkimusten mukaan liikunnan avulla paino putoaa keskimäärin 2-3 kiloa. Liikunnan merkitys terveen painon näkökulmasta korostuu painonhallinnassa, sillä energiankulutukseen voidaan vaikuttaa fyysisen aktiivisuuden avulla. Jokainen askel kuluttaa energiaa. Liikunta kuluttaa energiaa sitä enemmän, mitä pitempään se kestää tai mitä ripeämpää se on. Kun liikunnalla saadun energiankulutuksen määrä on noin 2000 kcal viikkotasolla, on tällä havaittu olevan yhteys hyvään painnonhallintaan ja lihavuuden ehkäisyyn. Tämä vastaa noin tunnin reipasta kävelyä päivittäin.

Täältä saat selville kuinka paljon eri liikuntamuodot kuluttavat energiaa.

Painonhallinnan näkökulmasta on hyvä muistaa, että lihasmassa on aineenvaihdunnan moottori. Lihas kuluttaa levossakin enemmän energiaa kuin rasvakudos. Säännöllinen liikunta ylläpitää ja lisää perusaineenvaihduntaa, varsinkin silloin, kun liikunnan seurauksena kehon lihasmassa kasvaa.

Suomalaisten vapaa-ajan liikuntaharrastus on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, mutta samaan aikaan arkiliikunta on huomattavasti vähentynyt. Tämä on tärkeä huomio, sillä arkiaktiivisuuden merkitys on suuri painonhallinnassa. Arkiliikunnan tehokkuus perustuu siihen, että se vaikuttaa pitkin päivää. Arkiliikunta lisää energian kokonaiskulutusta, mikä on merkittävää painonhallinnassa. Arkiaktiivisuudella on suurempi merkitys ihmisen kokonaisenergiankulutukselle kuin vapaa-ajan liikuntaharrastuksella. Tutkijat ovat havainneet, että erot lepoaineenvaihdunnassa eivät selitä ihmisten taipumusta lihoa tai laihtua. Erot löytyvät arkiaktiivisuuden energiankulutuksesta.

Miten terve paino edistää hyvää unta?

Avaa

  • Uniapnean todennäköisyys pienenee.
  • Uni-valverytmin häiriöiden riski pienenee.
  • Unettomuusoireiden riski pienenee.
  • Kuorsaaminen vähenee.
  • Voi pienentää levottomien jalkojen oireyhtymän riskiä. Vaiva tuntuu henkilön ollessa levossa ja ilmenee yleensä nukkumaan mennessä. Tällöin se voi haitata pahastikin unen saantia.

Sulje

Entä kun asiaa tarkastellaan toisesta näkökulmasta. Miten univaje vaikuttaa liikkumiseen?

Univajeen seurauksena liikunta ei maistu. Tutkimusten mukaan univajeen seurauksena säännöllisesti liikkuvan liikkuminen voi vähentyä jopa kolmanneksen. Jos henkilö ei ole ennenkään liikkunut, niin univaje vain lisää todennäköisyyttä, ettei liikunta jatkossakaan maistu. Näiden lisäksi jaksaminen liikunnassa on heikentynyt ja liikunta tuntuu raskaammalta. Ja toisin päin: Jos nukkuu viisi vuorokautta vain viisi tuntia yössä, paino voi näinkin lyhyessä ajassa nousta jopa kilon. Kannattaa siis nukkua!

Pohdi! Liikutko riittävästi terveen painon näkökulmasta?

Avaa

Jos et, niin mieti mistä tämä johtuu. Löydätkö keinoja liikunnan lisäämiseen.

Sulje

- joka olet kiinnostunut hyvän unen merkityksestä ylipäätään hyvinvoinnille ja terveydelle.

- joka haluat suojata ja parantaa uniterveyttäsi omia elintapojasi muokkaamalla

- jonka tehtävänä on huolehtia myös työyhteisön uniterveydestä ja työhyvinvoinnista.

Työkirja pohjautuu Sleep Well – Work Well hankkeen (2019 – 2021) kokemuksiin ja tuloksiin. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Karelia-amk ja Savonia amk ja sen rahoittivat Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus sekä Euroopan Sosiaalirahasto.

Kirjoittajat

  • Sari Aalto, Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Päivi Franssila (toim.), Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Aki Happonen, Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Eija Partanen-Kivinen (toim.), Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Elli-Mari (Emppu) Savolainen, Trauma- ja psykoterapiakeskus Geneesi
  • Päivi Sihvo, Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Tara Tuomisilta, Trauma- ja psykoterapiakeskus Geneesi
  • Aku Varamäki, Workday Designers Oy
  • Pirjo Vesa, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kiitokset

  • Outi Kuningas, Siun Työterveys
  • Markku Partinen, Helsingin Uniklinikka Vitalmed Tutkimuskeskus
  • Pauli Raappana, Joensuun kaupunki
  • Eveliina Räsänen, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa
  • Arto Sihvonen, Lieksan kaupunki
  • Ilpo Simonen, Trauma- ja psykoterapiakeskus Geneesi
  • Jaana Tolkki, Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Kaisa Varis, Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Helena Vähäkangas, Serina Oy
  • Arto Ylitapio, Palaudutehokkaasti Oy

Tämä julkaisu on lisensoitu Creative Commons Nimeä- EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Sivun toteutus: Tovari