Retkieväitä uniterveyteen >>
Työntekijän uniterveyden polku >>
Työyhteisön uniterveyden polku >>

Työntekijöiden
uniterveyden polku

Kuuntele podcast aiheesta itsensä mittaaminen ja palautuminen.

Kuuntele haastattelu aiheesta elintavat ja teknologia uniterveyden edistäjinä

Pohdittavaksi

  1. Miten voit liikunnan avulla saada parempaa unta?
  2. Miten voit ravitsemuksella saada parempaa unta?
  3. Miten teknologia auttaa saamaan parempaa unta?

Lataa oma uniterveyden vuosikalenteri

Elintavat – hyvän unen kivijalka

Terveellinen liikkuminen ja syöminen ovat hyvän yleisterveyden tärkeimpiä tekijöitä. Molemmat vaikuttavat elämän laatuun positiivisesti. Liikkumiseen ja syömiseen kannattaa kiinnittää aktiivisesti huomiota myös uniterveyden näkökulmasta. Ruoka ja liikunta ovat arkisia, jokapäiväisiä asioita, juuri siksi ne ovat tehokkaita ja upeita hyvinvoinnin kulmakiviä, johon jokaisen kannattaa tarttua.

Kun liikkuminen ja syöminen ovat kunnossa, nukuttaakin paremmin!

Liikunnan ja ravitsemuksen lisäksi hyvän unen kivijalan tärkeitä osia ovat mielenhallinta, kyky tunnistaa stressiä sekä kyky rentoutua ja palautua. Terve paino, tasapainoinen vatsan ja ruuan sulatusakanavan toiminta sekä arjen rytmien hallinta omalta osaltaan ovat tärkeitä elementtejä hyvän unen kivijalassa.

Syö itsellesi hyvä unet

Ravitsemussuosituksista eväät hyville unille

Ravitsemussuositusten mukainen syöminen on turvallinen, tutkittu ja selkeä vaihtoehto, kun tähtäimessä on elämän mittainen terveys. Tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuva ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio korostaa arjen ruokavalintojen merkityksellisyyttä. Se mitä syö usein ja yleensä, on tärkeää. Harvoin syödyillä ruuilla ei ole suurta terveysvaikutusta. Hyvä ravitsemustila ja terveellinen syöminen ovat oleellisia kokonais- ja uniterveyden tukipilareita. Ruoka on mukava ja miellyttävä tapa vaikuttaa omaan terveyteen. Ruoka vaikuttaa kehoon niin hereillä ollessa kuin nukkuessakin.

Terveellinen syöminen ei ole rakettitiedettä

Avaa


Kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvää unta edistävästä ruuasta saa lisätietoa Terveyskylän sivuilta. Sinne on koottu hyviä ja käytännönläheisiä vinkkejä, mitä kannattaa syödä. Terveellinen ruoka koostuu tavallisista ruoka-aineista, erikoistuotteita ei tarvita.

Suomalaisista ravitsemussuosituksista voi katsella myös videon (4 min.)

Sulje

Herää huomaamaan ruokavalion laaja-alainen merkitys omaan uniterveyteesi

Avaa


Syöty ruoka vaikuttaa moneen sellaiseen asiaan, jotka edelleen vaikuttavat selkeästi juuri uneen. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi terve paino, valtimoterveys ja ruuansulatuskanavan toiminta. Huoli omasta terveydestä ja jaksamisesta voivat heikentää unta. Usein ylipainoiset nukkuvat huonommin kuin normaalipainoiset. Unen laatu saattaa olla heikompaa paljon erilaisia vatsaoireita potevilla tai heikentynyt verensokerin säätely ja kohonnut verenpaine voivat lisätä huonosti nukuttuja öitä. Huonot yöunet puolestaan saavat meidät syömään epäterveellisemmin ja harkitsemattomammin. Uniterveyteen vaikuttavien asioiden pyörä lähtee monista syistä pyörimään vikasuuntaan. Tähän kokonaisuuteen voi itse vaikuttaa monilla arjen valinnoilla.

Sulje

Jo pienikin, oleelliseen osuva muutos ruokavaliossa saattaa kohentaa uniterveyttä

Avaa


Suomalaisten ruokavaliossa on jo moni asia hyvin. Proteiinia sekä useimpia vitamiineja ja kivennäisaineita saadaan riittävästi. Kohennettaviakin asioita löytyy: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä täysjyväisiä viljavalmisteita suomalaiset syövät liian vähän. Tämä näkyy mm. kuidun liian vähäisenä saantina. Kovaa rasvaa puolestaan popsitaan surutta aivan liikaa. Rasvan laadun pehmentäminen on suomalaisille yksi terveellisen syömisen perusasiaosta.

Mitä suomalaisten lautasille tulisi lisätä ja mitä vähentää, katso kätevä taulukko Syö Hyvää – sivuilta. Ajantasaista tietoa suomalaisten syömistottumuksista löytyy Finravinto2017-yhteenvedosta.

Sulje

Ravitsemus muuttuu ruuaksi lautasella

Kukaan ei syö yksittäisiä ruoka-aineita –ravitsemusta – vaan kaikki syövät ruokaa. Lautasella, terveellisinä ruokina yksittäiset ravintoaineet muodostavat kokonaisuuden, joka edistää monin tavoin syöjänsä terveyttä ja uniterveyttä. Maistuvia, helppoja ja kokonaisvaltaisesti uniterveyttä edistäviä ruokaohjeita löytyy paljon valmiina kuvitetuista nettikeittokirjoista täältä ja täältä. Myös omia ruokaohjeita voi tuunata terveellisiksi. Tähänkin löytyy mukavasti vinkkejä.

TESTAA, MILLAINEN SYÖJÄ OLET: Tästä pääset testaamaan omia syömistottumuksiasi muutamalla nopealla ja helpolla testillä. Samalla voit pohtia, mitä juuri sinun ruokavaliossasi kannattaisi tehdä toisin, jotta terveytesi ja samalla myös uniterveytesi muuttuisi hyvään suuntaan.

Hyvän uniterveyden ainekset lautasella – Tunnista itsellesi oleellisimmat asiat ja tee asioita askel kerrallaan.
Tee oma huoneentaulusi.
Klikkaa tästä tulostettava versio.
Esimerkki täytetystä huoneentaulusta.

Liikunta tekee unelle hyvää

Liikkumisen suosituksista askelmerkit unelle

Liikunta edistää unta, terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnan hyvistä vaikutuksista terveyteen ja uneen pääsee nauttimaan, kun liikunta on säännöllinen osa arkea. Siksi onkin tärkeää löytää itselleen mielekkäät ja sopivat tavat liikkua. Liikkumisen suositukset pohjautuvat tutkittuun tietoon kullekin ikäryhmälle suositeltavan liikunnan kestosta ja kuormituksesta. Liikkumisen suositusten mukaan unesta ei kannata tinkiä. Palauttavaa unta tarvitaan riittävästi. Kun herää virkeänä, tietää nukkuneensa tarpeeksi.

Kuuntele: Liikkumisen suositukset podcast.

Tunne itsesi ja nuku paremmin!

Liikunta vaikuttaa laaja-alaisesti kehoon ja mieleen. Liikkuessa olo ja mieli kohenevat ja samalla hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto kohenee, luut ja lihakset vahvistuvat ja terveys paranee. Kävelylenkillä ystävän kanssa tai työporukan kuntopiiritreenissä voi toteutua samaan aikaan monta eri tavoitetta alla olevan taulukon mukaan.

Hyvän peruskunnon merkitys itsessään on jo huomattava, sillä mitä parempi kunto, sitä paremmin elimistö osaa käsitellä stressiä. Liikkeen ja mielen liitto oikein yhdistettynä edistää hyvää unta! Jotta edellä mainittu liitto toimisi hyvin, on tärkeää tuntea itsensä.

Pohdi mikä sinua motivoi ja innostaa liikkumaan. Motivoiko sinua eniten:

Avaa

Sulje

Päivittäisen liikunta-annoksen voi koota eri tavalla itseään fyysisesti kuormittaen. Onko liikunta osa päivittäisiä arjen töitäsi vai haluatko liikkua tavoitteellisesti?

Pohdi millainen liikkuja olet:

Liikkumalla parempi uni

Liikunnan unta edistävät vaikutukset perustuvat useaan eri vaikutusmekanismiin. Liikunta pidentää unen kestoa ja parantaa sen laatua nopeuttamalla nukahtamista ja pidentämällä syvän univaiheen kestoa ja lyhentämällä vilke- eli REM-unta.

Liikunta saa aikaan monia hormonaalisia muutoksia, jotka edistävät unta. Liikunta lisää adenosiinin tuotantoa elimistössä. Adenosiini vaikuttaa vireystilaan lisäten unipainetta, vaikutus on siis unta tuottava. Liikunta stimuloi mm. serotoniinin vapautumista. Serotoniini vaikuttaa laaja-alaisesti, se mm. parantaa mielialaa ja yleistä hyvinvoinnin tunnetta. Liikunta lisää mielihyvähormonien (dopamiini, endorfiini ja serotoniini) määrää elimistössä. Nämä mielihyvähormonit auttavat mm. lievittämään stressiä ja tämän ansioista on helpompi nukahtaa.

Liikunnan fysiologiset muutokset edistävät hyvää unta. Peruskuntoon nähden kohtuullisesti rasittava ja säännöllinen liikunta edistää unta, sillä liikkumista seuraa ns. fysiologinen vastareaktio eli liikunnan aikana kohonnut kehon lämpötila laskee normaalitasoa alemmaksi ja tämä fysiologinen reaktio helpottaa nukahtamista. Liikunnalla on myös ns. lämpövaikutus hengitys– ja verenkiertoelimistön aktivoitumisen ansiosta, mikä auttaa rentoutumaan ja näin ollen edistää nukahtamista. Tätä vaikutusta voisi verrata saunomisen tuottamaan rentoutumiseen.

Edellä mainittujen lisäksi liikunta parantaa hermoston toimintaa, lisää verisuonien kimmoisuutta ja laskee sekä verenpainetta että sykettä. Liikunta kohentaa mielialaa, tämän johdosta liikunta voi toimia masennusta ja stressiä lievittävänä tekijänä. Muistathan, että raskas liikunta kannattaa lopettaa vähintään muutamia tunteja ennen nukkumaanmenoa, että elimistö ehtii palautua ja rentoutua ennen nukkamaanmenoa. Liika ja pakonomainen liikunta lisää stressiä, mikä vuorostaan heikentää unta. Kohtuus kaikessa!

TESTAA MILLAINEN LIIKKUJA OLET JA LIIKUTKO SUOSITUSTEN MUKAISESTI: Millainen liikkuja sinä olet ja
liikutko liikkumisen suositusten mukaan.

Hyvän uniterveyden askelmerkit – Tunnista itsellesi oleellisimmat asiat ja tee asioita askel kerrallaan.
Tee oma huoneentaulusi.
Klikkaa tästä ja täytä tulostettava versio.
Esimerkki täytetystä huoneentaulusta.

Liikkumattomuus ei edistä unta eikä terveyttä

Passiivinen arki haastaa unen ja terveyden

Liikkumattomuus on haaste sekä terveydelle että unelle. Päivät täyttyvät helposti istumisella, niin työssä kuin vapaa-ajalla. Yhtäjaksoinen ja pitkään jatkuva paikallaanolo, kuten istuminen, on kroonisten kansansairauksien itsenäinen riskitekijä riippumatta siitä, liikkuuko henkilö terveysliikuntasuosituksen mukaisesti vai ei. Vähäinen liikunta on myös yhteydessä unihäiriöihin. Liikkumattomuus voi osaltaan aiheuttaa ylipainoa, joka vuorostaan voi aiheuttaa unihäiriöitä. Runsas istuminen ja paikallaan olo ovat terveysriskejä lisäten monien sairauksien ilmaantuvuuden mahdollisuutta. ”Istummeko itsemme sairaiksi?” artikkeli pohtii istumisen riskejä.

Paljonko liikettä päivässä on riittävästi?

Avaa


Arkiliikunnan merkitys korostuu yhä enemmän! Arkiliikunnalla tarkoitetaan kaikkea arjessa tapahtuvaa liikkumista. Arkiliikunta lisää energian kokonaiskulutusta. Arkiliikunnalla on suurempi merkitys ihmisen kokonaisenergiankulutukselle kuin vapaa-ajan liikuntaharrastuksella.

Yksi helppo tapa oman aktiivisuuden seurantaan on päivittäisen askelmäärän seuraaminen. Missä kulkee askelmäärissä mitattuna inaktiivisuuden raja? Tutkimusten pohjalta on voitu antaa ohjeita päivittäisten askelten määrästä:

  • alle 5 000 askelta päivässä tarkoittaa, että henkilö on liikunnallisesti passiivinen (inaktiivinen)
  • 7 500–10 000 askelta päivässä, henkilö liikkuu jo aika mukavasti, hän on melko aktiivinen
  • yli 10 000 askelta päivässä on jo paljon, henkilö on liikunnallisesti aktiivinen
  • vielä pari kolmetuhatta askelta lisää, niin ollaan hyvin aktiivisia

Liikkumisen suositukset kiteyttävät terveyden kannalta tarvittavan viikoittaisen liikkumisen määrän. Päivittäisen arkiliikunnan merkitys on suuri terveyden kannalta riittävän viikoittaisen liikkumisen määrän saavuttamisessa.

Sulje

Teknologiaa aktiivisuuden mittaamiseen

Avaa


Yksi liikuntaa mittaava merkkipaalu lyötiin, kun japanilaisen tohtori Yoshiro Hatanon työhön perustuen markkinoille tuotiin ManPo-Kei askelmittari, jonka tavoitteen oli saada japanilaisten päivittäisten askelten määrä nousemaan 10000 askeleeseen. Kaiken voidaan saaneen kuitenkin alkunsa Suomesta, kun Polar esitteli maailman ensimmäisen langattoman sykemittarin Sport Tester PE2000 vuonna 1982 ja pari vuotta sen jälkeen Sport Tester PE3000 –mallin, jossa oli liityntä tietokoneeseen.

Kehitys sai kuitenkin alkunsa vuonna 1947, kun Bell Labsin tutkijat keksivät transistorin. Tämä keksintö mahdollisti mikropiirien kehittymisen. Mikropiireille integroitujen transistoreiden määrä on tuplaantunut joka toinen vuosi Mooren lain mukaisesti. Tämä teknologian integraation huima kasvu on mahdollistanut puettava teknologian laitteet. Yksi yleisempiä puettavan teknologian laitteita ovat ns. aktiivisuusrannekkeet, jotka nimen mukaisesti mittaavat käyttäjän aktiivisuutta. Näillä käyttäjä voi seurata päivän aikana otettujen askelten määrää ja vastaavasti passiivisesti vietettyä aikaa. Aktiivisuus rannekkeisiin tulee koko ajan uusia ominaisuuksia ja uusimmissa on GPS-paikannusta ja lähimaksuominaisuuksia. Urheilukelloissa on mahdollisuus myös määrittää liikuntalaji ja ne voivat antaa käyttäjälle ohjeita siitä, että kannattaako illalla treenata vai pitäisikö mieluummin levätä.

Puhelimiin on saatavilla myös erilaisia sovelluksia auttamaan liikunnan seurannassa. Lisäksi on olemassa sovelluksia, joilla käyttäjää ohjataan tekemään liikuntaharjoitteita tai lyhyitä taukojumppia. Työpaikalla kannattaa pitää pieniä mikrotaukoja ja suosia portaiden käyttöä hissin sijaan. Näillä pienillä arkiteoilla lisää helposti arkiliikunnan määrää. Lisäksi kannattaisi tehdä toimistotyötä välillä seisten, jotta istuminen rajoittuisi. Esimerkiksi työpäivää voi tauottaa Cuckooworkout:n ohjauksessa. Se on pelillinen taukoliikunta sovellus älypuhelimille ja tietokoneelle. Siinä saa kalenteriin muistutuksen tauosta ja videoesimerkki näyttää millainen mikrotauko tulisi pitää.

Sulje

Pohdi! Millainen on päiväsi? Millaisia valintoja teet?

Avaa

  • Istutko paljon?
  • Miten voit lisätä arkiaktiivisuuttasi?
  • Oletko sohvaperuna vai sähköjänis?
  • Voitko pitää mikrotaukoja työpäivän aikana?

Sulje

Miten lisäät liikuntaa arjessasi. Tee oma huoneentaulusi.
Klikkaa tästä tulostettava versio.
Esimerkki täytetystä huoneentaulusta.

- joka olet kiinnostunut hyvän unen merkityksestä ylipäätään hyvinvoinnille ja terveydelle.

- joka haluat suojata ja parantaa uniterveyttäsi omia elintapojasi muokkaamalla

- jonka tehtävänä on huolehtia myös työyhteisön uniterveydestä ja työhyvinvoinnista.

Työkirja pohjautuu Sleep Well – Work Well hankkeen (2019 – 2021) kokemuksiin ja tuloksiin. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Karelia-amk ja Savonia amk ja sen rahoittivat Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus sekä Euroopan Sosiaalirahasto.

Kirjoittajat

  • Sari Aalto, Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Päivi Franssila (toim.), Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Aki Happonen, Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Eija Partanen-Kivinen (toim.), Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Elli-Mari (Emppu) Savolainen, Trauma- ja psykoterapiakeskus Geneesi
  • Päivi Sihvo, Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Tara Tuomisilta, Trauma- ja psykoterapiakeskus Geneesi
  • Aku Varamäki, Workday Designers Oy
  • Pirjo Vesa, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kiitokset

  • Outi Kuningas, Siun Työterveys
  • Markku Partinen, Helsingin Uniklinikka Vitalmed Tutkimuskeskus
  • Pauli Raappana, Joensuun kaupunki
  • Eveliina Räsänen, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa
  • Arto Sihvonen, Lieksan kaupunki
  • Ilpo Simonen, Trauma- ja psykoterapiakeskus Geneesi
  • Jaana Tolkki, Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Kaisa Varis, Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Helena Vähäkangas, Serina Oy
  • Arto Ylitapio, Palaudutehokkaasti Oy

Tämä julkaisu on lisensoitu Creative Commons Nimeä- EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Sivun toteutus: Tovari