Retkieväitä uniterveyteen >>
Työntekijän uniterveyden polku >>
Työyhteisön uniterveyden polku >>

Työyhteisön
uniterveyden polku

Kuuntele podcast aiheesta työsuojelun ja työterveyden merkitys uniterveyden edistämisessä

Uudet toimintamallit arjen käytännöiksi

Muotoiluprosessin tavoitteena on tietenkin löytää kokeilemalla sellaisia ratkaisuja, joilla on oikeasti myönteinen vaikutus yksittäisen työntekijän lisäksi myös laajemmin kokotyöyhteisön uniterveyteen pidemmällä aikavälillä. Jos löydät ratkaisun, joka parantaa yksittäisen tai useamman työntekijän unta, pidä siitä kiinni! 

Jos kokeilujen kautta olet löytänyt keinoja tukea työntekijän ja/tai työyhteisön uniterveyttä, mieti millä keinoin voit tukea työntekijää tai työyhteisöä tarvittavan muutoksen tekemisessä. Työyhteisössä toimiessa sopivasta ratkaisusta kiinni pitäminen ei aina ole helppoa.

Samalla, kun on tärkeää tukea uniterveyttä, on tärkeää myös huolehtia tasapuolisuuden kokemuksesta työyhteisössä. Vaikka jokainen ei välttämättä hyödy kyseisestä ratkaisusta samalla tavalla, jokaisella on kuitenkin mahdollisuus tarvitessaan sitä hyödyntää.

Vastaan voi tulla myös hyvin käytännöllisiä kysymyksiä esimerkiksi palkkaukseen tai työtehtävien tasaiseen jakautumiseen liittyen.

Ole sinnikäs ja avoin ja tee radikaalia yhteistyötä. Uniterveyden tukeminen saattaa vaatia poikkeusjärjestelyjä ja koko työyhteisön sitoutumista muutokseen, mutta toimenpiteet voivat olla perusteltavissa tuottavuuden, terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Muista, että uni on ihmisen perustarve, josta ei voi loputtomasti tinkiä, ja että sinulla esimiehenä on paljon vaikutusmahdollisuuksia muuttaa organisaationne kulttuuria tai tukea yksittäistä työntekijää näin tärkeässä asiassa.

- joka olet kiinnostunut hyvän unen merkityksestä ylipäätään hyvinvoinnille ja terveydelle.

- joka haluat suojata ja parantaa uniterveyttäsi omia elintapojasi muokkaamalla

- jonka tehtävänä on huolehtia myös työyhteisön uniterveydestä ja työhyvinvoinnista.

Työkirja pohjautuu Sleep Well – Work Well hankkeen (2019 – 2021) kokemuksiin ja tuloksiin. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Karelia-amk ja Savonia amk ja sen rahoittivat Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus sekä Euroopan Sosiaalirahasto.

Kirjoittajat

  • Sari Aalto, Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Päivi Franssila (toim.), Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Aki Happonen, Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Eija Partanen-Kivinen (toim.), Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Elli-Mari (Emppu) Savolainen, Trauma- ja psykoterapiakeskus Geneesi
  • Päivi Sihvo, Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Tara Tuomisilta, Trauma- ja psykoterapiakeskus Geneesi
  • Aku Varamäki, Workday Designers Oy
  • Pirjo Vesa, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kiitokset

  • Outi Kuningas, Siun Työterveys
  • Markku Partinen, Helsingin Uniklinikka Vitalmed Tutkimuskeskus
  • Pauli Raappana, Joensuun kaupunki
  • Eveliina Räsänen, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa
  • Arto Sihvonen, Lieksan kaupunki
  • Ilpo Simonen, Trauma- ja psykoterapiakeskus Geneesi
  • Jaana Tolkki, Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Kaisa Varis, Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Helena Vähäkangas, Serina Oy
  • Arto Ylitapio, Palaudutehokkaasti Oy

Tämä julkaisu on lisensoitu Creative Commons Nimeä- EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Sivun toteutus: Tovari