Retkieväitä uniterveyteen >>
Työntekijän uniterveyden polku >>
Työyhteisön uniterveyden polku >>

Työyhteisön
uniterveyden polku

Kuuntele podcast aiheesta työsuojelun ja työterveyden merkitys uniterveyden edistämisessä

Hae ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin

Nyt kun suurimpina esteinä uniterveyden polulla olevat kivet, kannot, ojat ja rotkot on tunnistettu, tehtäväsi on tarkentaa vielä uudestaan kiikarin linssiä. Mitä tulee näkyviin, kun katsotaan näiden esteiden yli ja taakse, miltä päämäärä näyttää? Ja miten sinne pääsisitte parhaiten? Kävellen, pyöräillen, hiihtäen, luistellen, uiden, hyppien, ryömien, loikkien? Mikä olisi paras menetelmä päästä perille?

Tehtävänäsi on muuttaa edellisessä vaiheessa tunnistettu ongelma haasteen muotoon. Sen jälkeen luot – esimerkiksi työyhteisön kanssa yhteistyössä – mahdollisimman suuren määrä ideoita siihen, millaisin keinoin ja menetelmin tavoiteltuun tilaan voisi päästä? Lopuksi näistä valitaan sekä työntekijän että työyhteisön ja organisaation kannalta paras, kokeiluun jatkossa soveltuva idea. Seuraavassa näistä vaiheista tarkemmin.

Muuta ongelma haasteeksi

Ongelman muuttaminen haasteeksi liittyy ratkaisukeskeiseen toimintamalliin, jolle on ominaista voimavaroihin keskittyminen ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Suuntaa nyt ajatukset ongelmasta ja sen syiden pohtimisesta tulevaisuuteen sellaisena kuin sen toivot. Kuvaile se tavoitetila, jonka saavuttamiseksi voidaan lähteä suunnittelemaan tarvittavia toimenpiteitä.

Kirjoita valittu keskeinen ongelma innostavan haasteen muotoon:

Esimerkiksi

Ongelma: Sähköposteihin vastaaminen iltamyöhään vaikeuttaa rauhoittumista illalla.
Haaste: Millä keinoin voisin tukea rauhoittumista ilta-aikaan?

Ongelma: Jatkuva kiire.
Haaste: Millä eri keinoilla saan hallinnantunteen työtehtävistä työpäivän aikana?

Ideoi ratkaisuja haasteisiin

Päiväunet autossa kesken työpäivän? Uudenlainen työaikakokeilu? Palaute- ja fiilistuokiot palaverien yhteyteen? Osaamista haastavien asiakkaiden kohtaamiseen? Kannusta kaveria -kampanja? Oman työn tuunausviikko? Yhteisöllisyyden kohotustalkoot?

Ratkaisujen ideoinnissa tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman paljon erilaisia keinoja, miten haasteessa kuvattu tavoitetila saavutetaan. Tärkeää on hakea erilaisia keinoja ja menettelyjä ja toimintatapoja. Tässä vaiheessa ei vielä kannata miettiä ovatko ideat toimivia tai mieluisia.

Yksittäisen työntekijän kohdalla voit ideoida keinoja yhdessä hänen kanssaan. Sparrauskaveri tai työyhteisö ovat tässäkin vaiheessa verraton apu, sillä ulkopuolinen ihminen ei usein tiedä kaikkia niitä käytännöllisiä rajoitteita tai arkisia haasteita, jotka meitä rajoittavat, vaan pystyvät ideoimaan vaihtoehtoisia keinoja paljon vapaammin.

Ideoi vähintään 30 eri ratkaisuvaihtoehtoa tunnistamaasi haasteeseen. Toisin sanoen luettele käytännön toimenpiteitä tai muita keinoja valitsemaanne tavoitetilaan pääsemiseksi välittämättä minkäänlaisista käytännön tai vaikkapa taloudellisista rajoituksista.

Muista “joo, ja!” -sääntö, eli kun kaveri ehdottaa jotain, voit ideoida vielä villimmän ratkaisun hänen ehdotuksensa pohjalta.

Mielemme rajaa usein ratkaisuvaihtoehtoja pois liiankin tehokkaasti, kun pyrimme sopeutumaan arjen raameihin, kuten työaikoihin, perheen tarpeisiin tai toistamme tuttuja rutiineja. Uniongelmaa voi ratkoa hyvin monenlaisin keinoin, mutta ratkaisujen näkeminen oman työyhteisön arjessa ei aina ole helppoa vaan vaatii luovuuslihaksen lämmittelyä.

Harjoituksia luovuuslihaksen lämmittelyyn

Avaa


Tiilitehtailu. Jaa osallistujat 3 – 5 hengen ryhmiin. Pyydä heitä ideoimaan kymmenen minuutin ajan paperille ranskalaisin viivoin, mihin kaikkeen tiiltä voi käyttää. Tehtävän tarkoitus on johdattaa esimiehet tunnistamaan, miten tavanomaisesta poikkeavissa ideoissa syntyi mahdollisuus tarkastella asiaa uusista näkökulmista.

Trigger-kysymykset. Vastaavasti luovuutta voidaan kirvoitella niin kutsutuilla trigger-kysymyksillä. Ideana on saada ajatukset lentoon tavanomaisista vastauksista poikkeavalla tavalla. Kysymyksinä voisivat olla esimerkiksi, miten ongelma ratkottaisiin, jos raha ei rajoittaisi, tai miten hotellissa ratkottaisiin ongelmaa? Entä sairaalassa tai päiväkodissa?

JOO-JA… Tämän voi tehdä pareittain tai tiimissä. Aloittaja kertoo ensin (uni-)haasteen, johon haetaan ratkaisua. Hän myös ehdottaa jotain ratkaisua tai menetelmää. Seuraava henkilö (tai pari) vastaa tähän toteamalla „Joo, ja…“ lisäten oman ratkaisunsa esitettyyn haasteeseen. Keskustelu etenee vapaasti ja vailla minkäänlaiia suodattimia, kritiikkiä taimuita kommentteja. Menetelmä haastaa kuulemaan, mitä edellinen tiimiläinen kertoo ratkaisuksi ja tuo esille uusia, myös ihan hulvattomia ja ehkä innovatiisia ratkaisuja. Kun olet tunnistanut mitä haastetta olet ratkomassa, mieti mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja mahdollisimman avoimin mielin. Voi olla hyvä idea osallistaa koko työyhteisö hakemaan ratkaisuja yhdessä – usein työntekijöillä on jo ajatuksia joilla ongelmaa voisi ratkoa.

Sulje

Valitse ideoista paras

Kun on tuotettu mahdollisimman paljon erilaisia ratkaisuideoita kyseessä olevaan haasteeseen, valitaan niistä paras kokeiluun. Parhaan idean valinnassa voidaan hyödyntää nelikenttää (kuvio alla). Arvioi kunkin idean osalta millainen arvo sillä on henkilön omalle hyvinvoinnille ja uniterveydelle ja toisaalta millainen arvo sillä on organisaation menestykselle.

Parhaat ideat sijoittuvat nelikentässä oikeaan yläkulmaan.

- joka olet kiinnostunut hyvän unen merkityksestä ylipäätään hyvinvoinnille ja terveydelle.

- joka haluat suojata ja parantaa uniterveyttäsi omia elintapojasi muokkaamalla

- jonka tehtävänä on huolehtia myös työyhteisön uniterveydestä ja työhyvinvoinnista.

Työkirja pohjautuu Sleep Well – Work Well hankkeen (2019 – 2021) kokemuksiin ja tuloksiin. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Karelia-amk ja Savonia amk ja sen rahoittivat Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus sekä Euroopan Sosiaalirahasto.

Kirjoittajat

  • Sari Aalto, Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Päivi Franssila (toim.), Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Aki Happonen, Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Eija Partanen-Kivinen (toim.), Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Elli-Mari (Emppu) Savolainen, Trauma- ja psykoterapiakeskus Geneesi
  • Päivi Sihvo, Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Tara Tuomisilta, Trauma- ja psykoterapiakeskus Geneesi
  • Aku Varamäki, Workday Designers Oy
  • Pirjo Vesa, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kiitokset

  • Outi Kuningas, Siun Työterveys
  • Markku Partinen, Helsingin Uniklinikka Vitalmed Tutkimuskeskus
  • Pauli Raappana, Joensuun kaupunki
  • Eveliina Räsänen, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa
  • Arto Sihvonen, Lieksan kaupunki
  • Ilpo Simonen, Trauma- ja psykoterapiakeskus Geneesi
  • Jaana Tolkki, Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Kaisa Varis, Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Helena Vähäkangas, Serina Oy
  • Arto Ylitapio, Palaudutehokkaasti Oy

Tämä julkaisu on lisensoitu Creative Commons Nimeä- EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Sivun toteutus: Tovari