Työyhteisön
uniterveyden polku
Kuuntele podcast aiheesta henkilöstöjohtamisen näkökulma.
Kuuntele podcast aiheesta työsuojelun ja työterveyden merkitys uniterveyden edistämisessä
Aloita tästä: Tunnista työperäiset uniongelmat
Olet metsämaastossa ryhmäsi kanssa lähdössä uniterveyden tutkimusretkelle. Tehtävänäsi on ohjata ryhmä polulle, jonka varrelta löytyy monenlaisia eväitä, työkaluja ja ohjeita kohti päämääränä häämöttävää parempaa unta, työniloa, resilienssiä, merkityksellisyyttä ja työn tuottavuutta. Polulla kohti parempaa uniterveyttä on monenlaisia haasteita. Ensimmäisenä tehtävänä onkin tunnistaa, mitä ne ovat.
Uniongelmat koskettavat lähes jokaista jossain vaiheessa elämää, mutta niiden syyt ovat moninaisia ja vaihtelevia. Usein syynä ovat myös työhön liittyvät asiat, kuten työpaikan ihmissuhteet, johtaminen, työajat tai työperäinen stressi.
Esimiesasemassa sinulla on näiden asioiden tunnistamisessa ja kehittämisessä tärkeä rooli, sillä yksittäisen työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ovat usein rajalliset.
Ennen lähtöä on hyvä tiedottaa koko työyhteisöä retken tavoitteista, aikataulusta ja mahdollisesti vaadittavista muista edellytyksistä. Samassa yhteydessä voi pyytää oman ja työyhteisön uniterveyden edistämisestä kiinnostuneita vapaaehtoisia ilmoittautumaan.
Esittele unidiagramammi ja journey map työntekijälle ja pyydä häntä täyttämään ne ohjeiden mukaan sovittuna ajanjaksona.
Tämän jälkeen sovi työntekijän kanssa keskusteluaika (haastattelu). Keskustelun tarkoituksena on kuunnella työntekijän omia havaintoja ja siinä voidaan hyödyntää myös mahdollista mittausdataa (aktiivirannekkeet, älykellot, älysormukset tms.), jos työntekijä haluaa niistä saatua tietoa jakaa. Tavoitteenasi on kuunnella mahdollisimman myötätuntoisesti työntekijän omia uneen ja työhön liittyviä kokemuksia, tarpeita ja ongelmia. On tärkeää korostaa, että työntekijä voi itse päättää mitä asioita haluaa jakaa haastattelussa.
Tee sitten keskustelun pohjalta yhteenveto työntekijän uniterveyteen liittyvistä tärkeimmistä tekijöistä Empatiakarttaan. Tämä voi nostaa vielä uusia kysymyksiä esiin, joista voi olla hyvä keskustella vielä uudestaan työntekijän kanssa ja varmistaa, oletko ymmärtänyt oikein. Tässä yhteydessä voitte yhdessä myös tunnistaa ongelman juurisyyn, toisin sanoen asian, jolla on kaikkein merkittävin vaikutus uneen ja työhyvinvointiin, ja johon voidaan vaikuttaa muokkaamalla työtä, sen vaatimuksia ja voimavaroja.
Ensimmäisenä tavoitteenasi on siis uniongelmaa kokevan työntekijän yksilöllisen tilanteen tunnistaminen ja ymmärtäminen sellaisena kuin se hänelle näyttäytyy. Jos haastattelet useampaa työntekijää, sinulle alkaa ehkä muodostua käsitys työyhteisössä laajemminkin vaikuttavista asioista, joihin pureutumalla pystyt tukemaan useiden työntekijöiden uniterveyttä. Esimiehenä sinun voi jossain tilanteissa olla viistainta tukea yhden työntekijän uniterveyttä, kun taas jossain toisessa tilanteessa voi olla luontevinta lähteä kehittämään koko työyhteisön toimintaa hyviä unia tukevaan suuntaan.
Tässä vaiheessa hyödynnät ennen kaikkea myötätuntoista lähestymistapaa. Uusimpien tutkimusten mukaan myötätunto on hyvän johtamisen kulmakiviä. Myötätuntoisessa kohtaamisessa tunnistat toisen tunnetilan ja tilanteen sellaisena kuin hän sen näkee, ilmaiset oman halusi toimia hänen tarpeitaan huomioiden, ja toimit sen mukaisesti. Myötätunto ei tässä siis ole vain koettu tunne, vaan siihen sisältyy olennaisesti myös myötätunnon ilmaiseminen ja siihen perustuva toiminta.
Aluksi on tärkeää pysähtyminen ja oman työyhteisön havainnointi ja haastatteleminen. Miten työyhteisössämme palaudutaan ja nukutaan? Mitkä työhön liittyvät asiat vaikuttavat työntekijöiden uneen ja miten? Tärkeää on huomata myös ihmisten yksilölliset erot, elämäntilanteet ja kokemukset ja millaisia yksilöllisiä eroja työyhteisössä ilmenee.
Usein unettomuuden taustalta ei löydy yhtä, selkeää syytä. Ihmisen tilanteeseen paneutuminen havainnoimalla ja haastattelulla voi kuitenkin auttaa tunnistamaan asioita, joilla on vaikutusta työntekijän uniterveyteen. Luottamuksellinen keskustelu unesta voi parantaa työntekijän ja tiimistä vastaavan henkilön suhdetta yleisemminkin.
Moni esimiesasemassa oleva kokee uniasioiden puheeksi ottamisen vaikeaksi, sillä siinä liikutaan henkilökohtaisella alueella ja uneen voivat vaikuttaa myös monet muut, ei työhön liittyvät asiat. Esimiehen vastuulla on kuitenkin myös esimerkiksi päihdeongelmien puheeksi ottaminen, joten unestakaan keskustelun ei pitäisi olla vierasta. Moni voi kuitenkin yllättyä ihmisten halukkuudesta puhua unesta ja unettomuudestaan. Erityisesti uniongelmista kärsivät saattavat olla helpottuneita, jos esimies ottaa asian puheeksi.
Unesta puhumisen pitäisikin olla yhtä arkipäiväistä kuin muusta työergonomiaan liittyvistä asioista puhumisen, sillä jo yksi huonosti nukuttu yö vaikuttaa selvästi työstä suoriutumiseen, pitkään jatkuvan unettomuuden vaikutuksista puhumattakaan.
Tehtävä työntekijälle – Unidiagrammi
Valitse työyhteisöstäsi 1 – 3 henkilöä, joiden kanssa toteutat empatiavaiheen työkaluilla heidän uniterveyttään koskevan ”tutkimuksen”. Valinta tapahtuu vapaaehtoisuuteen perustuen. Jos työyhteisössäsi on vähän työntekijöitä, riittää yksi henkilö. Kerro valituille, miten koko prosessi etenee ja miten se liittyy koko työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen.
Unidiagrammin täyttäminen avaa henkilön omaan uneen vaikuttavien tekijöiden ja niiden merkityksen tunnistamista.
Pyydä työntekijää tekemään havaintoja diagrammin avulla erilaisista hänen uniterveyteen vaikuttavista asioista ja pisteyttämään ne asteikolla 1 – 10 (10 = tukee selvästi, 0 = heikentää vahvasti). Jos tietyllä asialla ei ole vaikutusta, kohdan voi jättää tyhjäksi.
Esimerkiksi: jos työntekijällä on säännöllinen unirytmi, jonka hän kokee edistävän uniterveyttä, hän voi antaa arvosanaksi 10. Jos rytmi on epäsäännöllinen ja työntekijä kokee asian haittaavan uniterveyttä selvästi, pisteitä voi antaa yhden. Jos henkilöllä ei ole sairauksia, jotka vaikuttasivat uneen, hän voi jättää kohdan tyhjäksi.
Täytettävä unidiagrammi.
Esimerkkihenkilön unidiagrammi. Esimerkkihenkilön uniongelmat näyttävät liittyän enimmäkseen elämäntapojen alueelle ja työhön, kun taas elämäntilanteesta ja ihmissuhteista löytyy vahvoja voimavaroja
Tehtävä työntekijälle – Journey map
Journey mapin avulla henkilö voi havainnollistaa ja tunnistaa vireystilan muutoksia ja niihinliittyviä asioita.
Pyydä työntekijää täydentämään Journey mapia noin viikon ajan. Tavoitteena on havainnoida vireystilaa päivän mittaan ja tunnistaa siihen yhteydessä olevia asioita. Journey map auttaa hahmottamaan uneen ja vireystilaan myönteisesti tai negatiivisesti vaikuttavia asioita päivän aikana.
Pyydä työntekijää piirtämään kartalle viivaa, joka nousee ja laskee päivän mittaan kuvaten vireyden vaihteluja. Kirjaa myös päivän aikana tapahtuvia asioita, kuten ruokailuja, liikuntaa ja fyysiseen ja henkiseen kuormaan ja palautumiseen vaikuttavia asioita (ristiriidat työpaikalla tai parisuhteessa, rentoutushetket jne).
Haastattele – panosta myötätuntoon
Empaattisen haastattelun avulla tehtävänäsi on ymmärtää työntekijän uniterveyteen vaikuttavia asioita ja erityisesti niitä asioita, jotka liittyvät työhön ja työpaikalle. Tavoitteena on asettua työntekijän asemaan ja pysähtyä empaattisesti tarkastelemaan hänen tilannettaan. Haastattelussa ei tarvitse eikä kuulukaan vielä etsiä ratkaisuja tilanteeseen. Esimiehenä tärkeä tehtäväsi on malttaa kuunnella ja kysyä lisää tarkentavia kysymyksiä.
Empaattinen haastattelu voi auttaa hahmottamaan niitä asioita, joilla on eniten vaikutusta uneen ja auttaa pääsemään ongelman juurisyyn äärelle. Haastattelijana saatat nähdä tilanteessa asioita, joille työntekijä itse on omassa arjessaan sokeutunut tai joihin hän on ajan saatossa sopeutunut.
Empaattisessa lähestymisessä tärkeää on asettua kuulijan asemaan ja todella pyrkiä ymmärtämään toisen kokemusta. Pyydä esimerkkejä tilanteista ja kokemuksista, jotta ymmärtäisit työntekijää mahdollisimman hyvin.
Tunnista omat ennakkokäsitykset
Avaa
Empaattisessa haastattelussa on tärkeää tunnistaa omat ennakkokäsitykset. Ne kuuluvat luontaisina itse kunkin arkeen. Kaikilla ihmisillä on tiedostettuja ja tiedostamattomia ennakkokäsityksiä tai -luuloja. Siten meidän olisi aika ajoin tarkasteltava omia ennakkoluulojamme ja erityisesti esimiehenä toimiessamme suhteessa omiin työntekijöihin.
Ennakkokäsitykset syntyvät aiempien kokemustemme pohjalta ja voivat johtaa harhaan uudessa tilanteessa. Silloin tukeudumme helposti arvauksiin, olettamuksiin, stereotypioihin ja yleistyksiin.
Ennakkokäsityksistä emme pääse kokonaan eroon, mutta niiden tunnistaminen omassa ajattelussa voi avata tietä uusille ja tarkemmille havainnoille nykyhetkestä. Vahvoihin ennakkoluuloihin tukeutuminen voiolla este keskinäisen luottamuksen syntymiselle ja aidolle kohtaamiselle.
Esimiehenä voit tunnistaa ennakkokäsityksiäsi esimerkiksi tarkastelemalla asioita monesta eri näkökulmasta. Miltä tarkastelun alla oleva toiminta näyttää työntekijän, hänen perheensä ja läheistensä, työnantajan, sinun esimiehenä, työyhteisön jne. näkökulmasta?
Sulje
Vinkkejä haastattelun toteutukseen
Avaa
- Varaa haastatteluun aikaa ja rauhallinen paikka.
- Pohjusta sitä, miksi haastattelu tehdään ja mihin sillä pyritään.
- Pyri luomaan rento ja luottamuksellinen ilmapiiri.
- Kysy yksi kysymys kerrallaan.
- Pyri pääsemään kiinni tarkkoihin kokemuksiin, tunteisiin ja tilanteisiin.
“Voitko kertoa esimerkin?”, “Millä tavalla koet, että…?”, “Voisitko kertoa tuosta lisää?”, “Mitä tunsit/ajattelit silloin?” - Kannusta kertomaan tarinoita. “Kerro siitä kerrasta, kun…”
- Seuraa myös sanattomia viestejä, ilmeitä, eleitä sekä epäjohdonmukaisuuksia siinä mitä haastateltava sanoo ja tekee.
- Kiinnitä huomiota asioihin, joista haastateltava vaikenee. Mitä nämä valinnat kertovat sinulle?
- Kysy neutraaleja kysymyksiä ja pysy itse neutraalina.
- Muista, että ensisijainen tehtäväsi on kuunnella!
- Tee huolelliset muistiinpanot
Sulje
Esimerkkejä kysymyksistä työntekijän uniterveyteen vaikuttavien asioiden ymmärtämiseksi
Avaa
- Kuinka virkeä / levännyt olet töissä keskimäärin?
- Miten tärkeänä asiana koet unen merkityksen hyvinvoinnillesi?
- Miten uni vaikuttaa mielestäsi työhösi? Olisiko siitä työllesi jotain hyötyä, jos nukkuisit enemmän ja/tai paremmin?
- Tapahtuuko työpaikalla sellaisia asioita, jotka vaikuttavat nukahtamiseen tai uneen? Kerro esimerkkejä.
- Miten työmäärä, työyhteisön ilmapiiri tai työajat vaikuttavat uneesi? Mikä/mitkä asiat? Anna esimerkkejä.
- Tukeeko tai haittaako työyhteisön toiminta uniterveyttä? Millä tavoin?
- Kerro esimerkkejä.
- Onko sinulla mahdollisuus palautua töistä vapaa-ajalla? Millaisia keinoja sinulla on purkaa kuomittavia tekijöitä (fyysistä tai henkistä rasitusta).
- Kerro esimerkkejä.
- Jos saisit muuttaa yhden tai useamman asian työssäsi, mikä auttaisi sinua nukkumaan paremmin, mitä se olisi?
- Miten esimiehesi tai työnantajasi voisivat tukea uniterveyttäsi?
Sulje
Tee yhteenveto – Empatiakartta
Keskustele työntekijän kanssa unidiagrammin ja journey mapin herättämistä ajatuksista pyytäen työntekijää kertomaan millaisia havaintoja hän on itse tehnyt tehtävien avulla. On tärkeää, että työntekijä saa itse päättää, mitä hän haluaa niistä nostaa esille. Tavoitteena on tunnistaa erityisesti työhön liittyviä asioita, jotka vaikuttavat uneen, ja sellaisia asioita, joissa esimies voi tukea työntekijää.
Koosta sitten syntyneet havainnot ja ajatukset työntekijän uniongelmasta empatiakarttaan.
Empatiakartta on esimiehen omaan käyttöön tarkoitettu väline kokonaiskuvan saamiseksityöntekijän työhön liittyvien uniongelmien tunnistamiseen.
Tärkeää on, että karttaan kirjattavat asiat eivät ole vain omia oletuksiasi, vaan perustuvat aiemmissa vaiheissa kuulemiisi asioihin ja tekemiisi havantoihin. Joskus työntekijällä voi kuitenkin olla myös sanoittamattomia tarpeita, jotka saattavat olla jopa päinvastaisia työntekijän itsensä sanoittamien tarpeiden kanssa. Tällaiset ristiriitaiset havainnot on hyvä kirjata muistiin ja mahdollisuuksien mukaan ottaa uudelleen puheeksi.
Linkki täytettävään empatiakarttaan.
Tunnista juurisyy
Nyt tehtävänäsi on tunnistaa ja valita yksi uneen keskeisimmin vaikuttava asia, johon myöhemmin lähdetään hakemaan ratkaisua.
Ongelma voi olla yhden työntekijän, jolla on iso vaikutus hänen uniterveyteensä. Se voi olla myös jokin työyhteisöön yhteisesti vaikuttava asia, kuten vaikkapa ilta-aikaan tapahtuva työnteko tai työyhteisön kokema kiire. Yksilön ongelman ratkaisu voi tuottaa myös uuden käytännön, joka auttaa työyhteisössä myöhemmin myös muita vastaavassa tilanteessa.
Nyt tarkennetaan katse olennaisimpaan ongelmaan. Jos uniongelmien taustalla olisi yksi selkeä syy, ongelma olisi usein helppo ratkaista! Valitettavasti unettomuuden taustalla voi olla moninainen vyyhti asioita. Ei kuitenkaan haittaa, vaikka uniongelman aiheuttaja ei olisi täysin tiedossa. Keskeistä on valita yksi ongelma-alue tai kehityskohta kerrallaan, johon ratkaisua lähdetään hakemaan.
Tärkeää on muistaa keskittyä ongelmanmääritykseen, vaikka mieli helposti hakeutuisi jo pohtimaan erilaisia ratkaisuja. Niiden aika tulee kuitenkin vasta myöhemmin.
Jos esimiehen oma uniterveys kaipaa kohentamista, myös se voi olla hyvä kehityskohde – esimiehen oman esimerkin voimaa ei kannata väheksyä! Jos esimiehenä haluat apua oman uniterveyden edistämiseen, voit soveltaa työpäivämuotoilun menetelmiä itseesi. Esimiehenä sinulla on kuitenkin isommat vaikutusmahdollisuudet ja vastuu koko työyhteisön uniterveydestä, joten kun olet saanut parannettua omaa untasi, auta ihmeessä myös koko työyhteisöäsi nukkumaan paremmin!
Valitse yhdessä työntekijän/-tekijöiden kanssa unihaasteisiin liittyvä kaikkein tärkeimmäksi koettu ongelma, johon voidaan puuttua esimerkiksi työtä muotoilemalla.
Älä anna ongelman monimutkaisuuden estää sinua tarttumasta siihen. Malta myös mielesi, sillä valittuun ongelmaan ratkaisumahdollisuuksia lähdetään hakemaan vastaseuraavassa vaiheessa.
Keskustelun voi toteuttaa ensimmäisen haastattelun yhteydessä tai erillisellä kerralla.
Esimerkki: Sarin, Paavon ja Seijan tarina
Avaa
Jo pitkän työuran saman yrityksen palveluksessa toimineen Paavon kokemat univaikeudet tulivat erään kerran puheeksi kuin ohimennen eräässä työpaikan kahvipöytäkeskustelussa. Paavo kertoi heräilevänsä aamuyöstä ja kiireisen päivän asiat alkoivat pyöriä mielessä ja valvottivat. Aamulla sitten väsytti kovasti. Muutama muukin kahvin äärellä tunnisti kokeneensa aivan samoja ongelmia, mutta sitten siirryttiinkin jo seuraavaan puheenaiheeseen.
Tiimivastaavana toimiva Sari oli juuri lukenut unen merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille ja keskustelijoita kuunnellessaan päätti kysyä tiimiltään seuraavassa palaverissa, olisiko joku uniongelmistaan huolestunut kiinnostunut tutkimaan hänen kanssaan, voisiko työssä tehdä jotain sellaisia pieniä muutoksia, että työt sujuisivat myös unien kannalta paremmin ja voimia riittäisi vielä vapaa-ajallekin. Paavo tarttui heti haasteeseen. Häntä oli jo alkanut stressata pelkkä nukkumaan meno, kun tiesi unessä pysymisen olevan vaikeaa aamuyöllä. Mukaan ilmoittautui myös vasta koulunsa päättänyt ja ensimmäisessä työpaikassaan juuri aloittanut Seija. Seijalle aamuvuoroihin herääminen tuotti suuria vaikeuksia ja illalla oli todella vaikea päästä nukkumaan ennen puolta yötä. Työ oli kyllä mielenkiintoista, mutta päiväväsymyksen vuoksi keskittymiskykykin saattoi työpäivän aikana toisinaan olla hieman hukassa, ja pinnakin oli sitten sen vuoksi toisinaan kireällä.
Sari kertoi tiimilleen, että kyse on pari kuukautta kestävästä kokeilusta, jossa Seija ja Paavo tutkivat ensin omia unitottumuksiaan ja niiden suhdetta työhön ja vapaa-aikaan. Yhteistyössä Sarin kanssa ideoidaan, tutkitaan ratkaisumahdollisuuksia ja lopulta kokeillaan käytännössä, millaiset muutokset työssä voisivat parantaa unitilannetta ja siten myös työssä jaksamista. Kokeilujen jälkeen hyväksi koettuja toimintatapoja otettaisiin käyttöön ja koko työyhteisö pääsisi tarpeen mukaan niistä hyötymään.
Paavo ja Seija saivat ensin tehtäväksi tunnistaa omaan uniterveyteensä vaikuttavia asioita. Unidiagrammi auttoi heitä kohdistamaan huomiota niihin elämänalueisiin, jotka tutkimusten mukaan ovat uniterveydelle tärkeitä. Muitakin asioita saattoi halutessaan lisätä omaan unidiagrammiin. He seurasivat myös viikon ajan omaa vireystilaansa sekä sen muutoksia eri vuorokaudenaikoina ja kirjasivat havaintonsa Journey mappiin.
Viikon kuluttua Sari keskusteli Seija ja Paavon kanssa erikseen heidän tekemistään havainnoista. Yhdessä pyrittiin tunnistamaan kaikkein merkittävimmät syyt univaikeuksille monien joukosta. Sari korosti, että Paavo ja Seija voivat kertoa hänelle havainnoistaan juuri siinä laajuudessa kuin itse halusivat ja tiedot olivat täysin luottamuksellisia. Sari pyysi heitä kuvailemaan konkreettisia tapahtumia ja tilanteita, jotka Seija ja Paavo näkivät olevan yhteydessä heikkoon unenlaatuun ja päiväväsymykseen. Hän keskittyi myötätuntoisesti kuuntelemaan kummankin kertomusta pyytäen aika ajoin kertomaan jotain tarkemmin, jotta ymmärtäisi paremmin. Hän myös varmisti omat tulkintansa tekemällä lyhyitä yhteenvetoja omin sanoin siitä, mitä oli kuullut ja ymmärtänyt. Sarin tavoitteena oli auttaa Seijaa ja Paavoa tunnistamaan ja pohtimaan itse uniongelmiin liittyviä seikkoja mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Tässä vaiheessa ei millään tavoin vielä puututtu mahdollisiin ratkaisuihin, sen Sari yritti pitää mielessään, vaikka se ei helppoa ollutkaan. Ratkaisujen ideoinnin aika tulisi myöhemmin.
Keskusteltuaan kummankin tiiminsä jäsenen kanssa Sari teki yhteenvedon tekemistään havainnoista. Tässä hän hyödynsi empatiakarttaa, joka ohjasi tutkimaan Paavon ja Seijan kokemuksia uniongelmista vielä kerran eri näkökulmista. Sarista tuntui, että samankaltaiset työhön liittyvät ja unta häiritsevät ongelmat saattoivat olla yhteisiä myös joillekin muille tiimin jäsenille. Vaikka ongelmaa nyt tutkittiinkin vain kahden tiimin jäsenen kokemusten kautta, ratkaisun löytäminen niihin auttaisi parantamaan tiimin ja työyhteisön uniterveyttä laajemminkin, Sari ajatteli.
Parin päivän kuluttua Sari valitsi yhdessä Seijan ja Paavon kanssa heidän kummankin tärkeimmäksi kokemansa työhön tai työoloihin liittyvän ongelman, johon seuraavassa vaiheessa lähdettäisiin ideoimaan erilaisia ratkaisumahdollisuuksia.
Sulje
- joka olet kiinnostunut hyvän unen merkityksestä ylipäätään hyvinvoinnille ja terveydelle.
Teaser: Uni ja sen merkitys terveydelle.
Teaser: Muotoiluajattelusta uniterveyden edistämisessä.
- joka haluat suojata ja parantaa uniterveyttäsi omia elintapojasi muokkaamalla
Teaser: Miten omilla elintarvoilla voi vaikuttaa uneen.
Teaser: Elintavat ja teknologia uniterveyden edistäjinä.
- jonka tehtävänä on huolehtia myös työyhteisön uniterveydestä ja työhyvinvoinnista.
Teaser: Henkilöstöjohdon ajatuksia uniterveydestä.
Teaser: Työsuojelun ja työterveyden näkökulmia uniterveyden merkitykseen työhyvinvoinnissa.
Kirjoittajat
- Sari Aalto, Savonia-ammattikorkeakoulu
- Päivi Franssila (toim.), Karelia-ammattikorkeakoulu
- Aki Happonen, Savonia-ammattikorkeakoulu
- Eija Partanen-Kivinen (toim.), Savonia-ammattikorkeakoulu
- Elli-Mari (Emppu) Savolainen, Trauma- ja psykoterapiakeskus Geneesi
- Päivi Sihvo, Karelia-ammattikorkeakoulu
- Tara Tuomisilta, Trauma- ja psykoterapiakeskus Geneesi
- Aku Varamäki, Workday Designers Oy
- Pirjo Vesa, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kiitokset
- Outi Kuningas, Siun Työterveys
- Markku Partinen, Helsingin Uniklinikka Vitalmed Tutkimuskeskus
- Pauli Raappana, Joensuun kaupunki
- Eveliina Räsänen, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa
- Arto Sihvonen, Lieksan kaupunki
- Ilpo Simonen, Trauma- ja psykoterapiakeskus Geneesi
- Jaana Tolkki, Karelia-ammattikorkeakoulu
- Kaisa Varis, Karelia-ammattikorkeakoulu
- Helena Vähäkangas, Serina Oy
- Arto Ylitapio, Palaudutehokkaasti Oy
Tämä julkaisu on lisensoitu Creative Commons Nimeä- EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
