Näytteillä oleva artikkeli

Lääkkeettömiä keinoja otettiin käyttöön

Kolmessa Sleep Well Work Well -hankkeen kumppaniorganisaatossa toteutettiin v. 2019 – 2020 kolme uniterveyttä kartoittavaa kyselyä henkilöstölle. Aineiston täydentämiseksi kysely tarjottiin kolmena ajankohtana: keväällä ja syksyllä 2019 sekä syksyllä 2020. Näin saatiin lähes 300 vastaajan aineisto, joka vastaa noin 5 – 20 %:a eri kohdeorganisaatioiden henkilöstöstä. Kyselyn toteutti Helsingin uniklinikka Tutkimuskeskus Vitalmed. Raportti on luettavissa täältä.

Näytteillä oleva artikkeli

Uniterveyden ja työhyvinvoinnin työkirja

Mietitkö, miksi aina väsyttää? Pitävätkö työasiat hereillä yölläkin? Tai oletko esihenkilönä kenties miettinyt, miten voisit tukea työntekijöiden työhyvinvointia ja palautumiseen tarvittavaa unta työtä muotoilemalla?

Tutustu ja hyödynnä hankkeemme tuloksena syntynyt uunituore verkkojulkaisu Uniterveyden ja työhyvinvoinnin työkirja.

Näytteillä oleva artikkeli

Ota puheeksi vuorotyöläisen uniterveys

Vuorotyö aiheuttaa monia haasteita mm. riittävälle palautumiselle ja uniterveydelle. Sopeutuminen vuorokausirytmin jatkuvaan vaihteluun myös vaikeutuu iän myötä. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantaja on velvollinen selvittämään ja tunnistamaan haitta- ja vaaratekijät, jotka aiheutuvat työajoista. Haittatekijöiden merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle on arvioitava ja elimistöä eniten kuormittavat työaikapiirteet on pyrittävä poistamaan.

Vuorotyön haittoja voidaan myös lievittää monin eri tavoin. Jotta haittoihin voidaan puuttua, on ensin tunnistettava työntekijöiden yksilölliset uniterveyden haasteet.

Leena Laasonen on tuoreessa (2020) YAMK-opinnäytetyössään kehittänyt puheeksi ottamisen toimintamallin esimiehille ”Vuorotyöläisen uniterveys – välineitä ikämoninaiseen esimiestyöhön työntekijöiden uniterveyden edistämiseksi” (Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen, Karelia-ammattikorkeakoulu). Mallissa korostuu yhteistyö ja jaettu vastuu esimiehen, työntekijän ja työterveyshuollon välillä sekä yhteisten pelisääntöjen luominen uniterveyden puheeksi ottamisesta ja sen tulosten seurannasta.

Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Sleep Well – Work Well hanke.

Näytteillä oleva artikkeli

Sleep Well – Work Well esillä kv-konferenssissa Tallinnassa

Lokakuussa Sleep Well pääsi esittäytymään kansainvälisessä ja monialaisessa Tallinna Tervishoiu Kõrgkool´in järjestämässä Public Health and Healthcare in the Move 2020 konferenssissa. Konferenssi järjestettiin etänä covid19 tilanteen vuoksi.

Konferenssiin pääsimme sekä posterin että suullisen esityksen muodossa. Posteri (The role of work life in quality of sleep) esitteli hankkeen kokonaisuutena alkaen hankkeessa toteutetuista eri toimenpiteista valmennusten tuloksena kumppaniorganisaatioissa syntyneisiin kokeiluihin. Kuvion ulkoreunalla on kuvattu niitä työelämään liittyviä moninaisia tekijöitä, joiden tutkimusten mukaan tiedetään olevan yhteydessä uniterveyteen. Klikkaamalla kuvion keskellä olevaa pientä kaiuttimen kuvaa pääset kuuntelemaan posterin muutaman minuutin esittelyn (englanniksi). Ulommaisena kuvion kehistä on kuvattu niitä pitkän aikavälin tavoitteita, joita hyvä uniterveys osaltaan edistää.

Suullisessa esityksessä (Sleep Well – Work Well: Training for managers to implement sleep friendly working environment) keskityttiin Karelia-ammattikorkeakoulun toteuttamiin esimiesvalmennuksiin ja sen tuloksiin. Yleisöä kiinnosti mm. mitkä olivat esimiesten omissa työyhteisöissään toteuttamia parhaita kokeiluja.

Näytteillä oleva artikkeli

Hankkeen loppuseminaari siirretty helmikuulle

Sleep Well – Work Well hankkeemme sai jatkoaikaa 28.2.2021 saakka. Näin ollen olemme siirtäneet loppuseminaarin ajankohdan helmikuulle. Uusi ajankohta seminaarille on 10.2. klo 12-16, ja se toteutetaan etänä ja tilanteen niin salliessa myös paikalla. Ohjelmasta lisää näillä sivuilla lähiaikoina.

Näytteillä oleva artikkeli

Opiskelijat uniterveyden työkaluja kehittämässä

Karelia-ammattikorkeakoulun toisen vuoden fysioterapiaopiskelijat testasivat Sleep Well – Work Well hankkeen esimiesvalmennuksiin kehitettyjä uniterveyden tunnistamisen työkaluja. Lue Karelian verkkojulkaisu Vasusta, millaista palautetta työkalut saivat ja purivatko työkalut opiskelijoiden omaan uniterveyteen.

Näytteillä oleva artikkeli

Hankkeen tapahtumia syksyllä 2020

Unikysely kumppaniorganisaatioiden henkilöstölle syyskuussa viikoilla 37 – 38.

Heräiletkö öisin? Oletko aamuisin aina väsynyt? Pätkiikö muisti päivällä ja onko vaikea keskittyä kuten ennen? Huolettaako, nukutko riittävästi tai mistä vaikeus saada riittävästi unta voisi johtua? Voisiko kyse olla uniapneasta tai ehkä levottomista jaloista, vai onko unesi kuitenkin aivan hyvällä tolalla?

Photo by Plush Design Studio on Unsplash

Unikysely on Tutkimuskeskus Vitalmed Oy:n toteuttama kysely, johon vastaamalla saat asiantuntijan sinulle henkilökohtaisesti laatiman palautteen uniterveydestäsi. Saamasi palaute on viitteellinen ja varsinaisen diagnoosin varmistaminen vaatii perusteellisempaa haastattelua ja lääkärin arviota. Jos vastauksissasi esiintyy viitteitä sairauksista tai toimintakyvyn alentumisesta, saat suosituksen varata ajan omasta työterveyshuolllostasi.

Unikyselyn vastaukset käsitellään täysin luottamuksellisesti ja palaute lähetetään ainoastaan ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.

Hankkeen kumppaniorganisaatioiden yhteyshenkilöt tiedottavat henkilöstölleen kyselystä syksyllä ennen kyselyn avaamista.

Unikysely on toteutettu aiemmin hankkeen kumppaniorganisaatioissa keväällä ja syksyllä 2019. Jos olet vastannut tuolloin, voit vastata uudestaankin, mikäli näin toivot esim. saavasti tietoa mahdollisesta muutoksesta oman uniterveytesi kehittymisessä. Kaikki uudet vastaajat ovat lämpimästi tervetulleita kyselyyn!

Päätösseminaari 25.11. klo 12 – 16 (huom! ajankohta muuttunut).

Millainen on uniterveyden tulevaisuus työelämässä? Mitä voimme tehdä, että riittävä palautuminen myös jo työpäivän aikana tukisi parhaalla mahdollisella tavalla työn imua, auttaisi työyhteisöä kukoistamaan sekä organisaatioita menestymään ja uudistumaan?

Hankkeen päätösseminaari on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Ohjelmasta tulee tietoja hankkeen verkkosivuille myöhemmin.

Työkirja organisaation uniterveyden edistämiseen

Henkilöstön hyvinvoinnin ja organisaatioiden menestyksen kannalta riittävä palautuminen on yksi tärkeimmistä avaintekijöistä. Riittävää palautumista ja työssä kukoistamista voidaan tukea monin tavoin, mm. valmentavalla ja työntekijälähtöisellä johtamisella sekä luomalla rakenteita ja edellytyksiä yksilöiden ja tiimien vahvistuvalle itseohjautuvuudelle organisaatioissa.

Kuva Luca Bravo on Unsplash

Tulossa on verkkojulkaisu, josta löydät uniterveyttä edistäviä työn tuunaamisen ja johtamisen muotoilun polkuja – ja polkujen varsilta tietysti suojaisia taukotupia, virkistäviä nuotiopaikkoja, uusia näköaloja ja ravitsevia marjamättäitä. Polkujen varrelta voit poimia koriisi myös parhaat vinkit siihen, miten esim. liikunnalla ja ravinnolla voit vaikuttaa uneesi.

Paljastamme Työkirjassa kaiken hankkeen aikana kertyneen tiedon, kokemuksen, vinkit ja linkit, osaamisen ja hankkimamme opin, joita voit hyödyntää, kun ideoit nopeasti muuttuvan työelämän haasteisiin vastaamista omassa työyhteisössäsi.

Seuraa hankkeen verkkosivuja ja vinkkejämme Twitterissä

Verkkosivuiltamme löydät monenlaista tietoa unesta ja ajankohtaisia asiantuntijoiden, hankehenkilöstön ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden juttuja ja kokemuksia paremman unen (ja elämän) tavoittelemisesta.

Twitter @SleepAndWork

Näytteillä oleva artikkeli

Painopeitto unta rauhoittamassa

Tiedätkö jo mikä on painopeitto? Ja että ne ovat yleistymässä kovaa vauhtia unettomien öitä rahoittamaan. Painopeitto oli hyvänä apuna myös sosiaalialaa opiskelevalle Anniinalle, kun opiskelu vuorotyön rinnalla alkoi vähitellen viedä liikaa voimia ja heikentää unen- ja elämänlaatua. Anniina Antikainen kuvaa omia kokemuksiaan unettomuudesta, ja miten painopeitto auttoi häntä. Hän on myös koonnut tietoa siitä, mikä painopeitto on, ja mihin sen unen laatua parantava vaikutus perustuu? Voisikohan tätä joskus kokeilla?

Kirjoitus liittyy Karelia-ammattikorkeakoulun Kuntouttava toiminta nyt ja tulevaisuudessa -opintojaksoon yhteistyössä Sleep Well – Work Well hankkeen (ESR  2019 – 2020) kanssa.

Lue lisää Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu Vasusta.

Näytteillä oleva artikkeli

Nyt saa kokeilla!

Kuva Pixabay

Yle kertoi syksyllä nuoresta tarkkaavaisuushäiriöisestä naisesta, joka oli ottanut tavaksi ottaa päiväunet autossa lounastauolla jaksaakseen paremmin töissä. Koko ikänsä univaikeuksista kärsinyt tuttavani kertoi jättäneensä ruokavaliosta ensin alkoholin, sitten kahvin. Ensimmäisellä muutoksella oli jo myönteinen vaikutus unen laatuun, mutta jälkimmäinen oli hänelle mullistava – uni parani merkittävästi ja vuosien varrella tutuksi käyneet uniongelmat olivat tiessään!

Nämä ovat kiinnostavia ja arkisia esimerkkejä siitä, miten omaa uniterveyttä parantavia keinoja voi löytyä kokeilemalla – ja että keinot voivat joskus olla aika yllättäviäkin.

Sleep well work well -hankkeessa on edetty talven ja kevään mittaan testausvaiheeseen. Sekä esimiesten ryhmissä että työntekijöiden valmennuksissa on ideoitu erilaisia tapoja tukea uniterveyttä. Testausvaihe on muotoiluprosessissa hyvin keskeinen ja siihen sisältyy keskeisenä ajatus kokeilemalla oppimisesta. Uniongelmista kärsivät kyllä yleensä tietävät unesta ja siihen vaikuttavista asioista paljon, mutta siinä missä yksi keino sopii yhdelle, toinen sopii toiselle. Juuri itselle toimivat konstit löytyvät usein vain kokeilemalla.

Olen itse vetänyt työntekijöiden ryhmiä ja niissä työntekijät ovat tyypillisesti ideoineet melko yksinkertaisia keinoja; erilaiset mielen rauhoittamisen tekniikoita, kännykän pois laittamista hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa ja pieniä ja isompiakin aikataulumuutoksia omiin arkirutiineihin. Kevään ryhmissä on mahdollisuus todentaa kokeilujen vaikutuksia myös Oura-sormusten antaman mittausdatan avulla.

Tällaisia pieniä kokeiluja on helppo kenen tahansa toteuttaa omassa arjessaan esimerkiksi viikon parin ajan ja havainnoida niiden vaikusta omaan uneen ja vireyteen. Tällaisten arkisten ideoiden keksiminen on myös suhteellisen helppoa – työntekijäryhmissä ei ainakaan ole ideoista ollut pulaa!

Sen sijaan esimerkiksi työaikaan tai muihin työn rakenteisiin liittyviä mahdollisuuksia on jo huomattavasti vaikeampi nähdä. Vaikka tässä hankkeessa nimen omaan olisi lupa kokeilla, työntekijöiden ideoinnin esteeksi nousee usein työntekijän tunnollisuus ja lojaliteetti työyhteisöä kohtaan. Valitettavasti joskus työntekijän perustarve uni saattaa jäädä työn ja työyhteisön tarpeiden jalkoihin.

Näitä rakenteita (esim. työaikoja) ja syvässä istuvia ajattelumalleja (“minun täytyy vain sopeutua, sillä kuka ne työt muuten tekisi?”) on haastavaa muuttaa. Uniterveyden näkökulmasta suomalaisessa työelämässä tarvittaisiinkin isoa ajattelun muutosta: olisi upeaa, että jokainen työntekijä kokisi, että hänellä on oikeus hyvään yöuneen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä etenkin silloin, kun työ häiritsee unta.

(Se, että työasiat tulevat uniin silloin tällöin on varmasti ihan vaaratonta, mutta jos työvuorojen takia riittävälle unelle ei jää tarpeeksi tunteja, työ on kuukausikaupalla henkisesti todella kuormittavaa tai jos oma luonnollinen rytmi on täysin ristiriidassa työn rytmin kanssa, voi uni olla vakavasti uhattuna ja asiaan kannattaisi hakea ratkaisuja myös työtä tuunaamalla.)

Onkin kiinnostava mahdollisuus, että hankkeessamme on mukana myös esimiehiä ja työnantajia, joilla on työntekijöitä paremmat mahdollisuudet muokata myös työn rakenteita, kuten työvuoroja ja työnjakoa. Hankkeessa on käynnissä kiinnostavia kokeiluja, jotka liittyvät esimerkiksi pidempiin työvuorosuunnittelun sykleihin ja työn ja vapaan rytmittämiseen paremman unen toivossa.

Kun uni on ongelma, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyö on tärkeää. Ratkaisujen ei tarvitse olla lopullisia, mutta erilaisia toimintatapoja kannattaa testailla ja arvioida niiden vaikutuksia. Joskus pienikin muutos voi olla merkittävä ja riittävä, joskus taas isompikin muutos voi olla perusteltu unen ja terveyden näkökulmasta. Ennen kuin lopulliset ratkaisut löytyvät, täytyy sopivia malleja hakea kokeilemalla ja ehkä keskustella asiasta myös koko työyhteisön kanssa.

Nyt, kun hankkeessa on lupa kokeilla, kannustankin kaikkia mukana olevia vielä kokeilemaan erilaisia keinoja, joilla uniterveyttä voidaan edistää. Nyt on lupa radikaaleihinkin kokeiluihin. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan oivalluksia!

Kirjoittaja: Aku Varamäki, Workday Designers yhteistyössä Sleep Well – Work Well hanke

Näytteillä oleva artikkeli

Kokeilussa Neurosonic patja palautumisen edistämiseen

Hyvän unenlaadun kannalta kehon rauhoittamisella hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa tiedetään olevan tärkeä merkitys. Ajoittainen rauhoittuminen myös päivän kiireiden ja töitten lomassa on kehon hermostollisen tilan ylikierroksille juuttumisen estämiseksi aivan yhtä tärkeää. Joskus vain on vaikea päästä rauhoittumaan, kun ajatukset mylläävät päässä vastaansanomattomalla voimalla.

Saimme syksyllä 2019 Sleep Well – Work Well hankkeelle kokeiluun palautumista edistävän ”tärinäpatjan” – tai oikeammin koko kehon värinää hyödyntävän patjan. Siihen asettumalla ja sopivan aikaa vain makailemalla saattoi tuntea pehmeiden värinäaaltojen kulkevan pitkin kehoa itse säätämällään voimakkuudella. Samalla korviin tulvi kuulokkeiden kautta rahoittava äänimaisema, jolloin mielihyvin saattoi sulkea silmänsä ja antautua juuri tälle hetkelle. Ei hassumpaa! Voisiko tällainen ”peli” auttaa pitämään stressiä loitommalla ja voisiko tästä saada tukea levollisempaan yöuneen? Työpaikalla kymmeneksi minuutiksi hieman syrjemmälle sijoitetulle divaanille kahvitauolla huilailemaan ja ehkä aivot olisivat saaneet tarvitsemansa pienen virkistävän huuhtelun ennen seuraaviin tehtäviin sukeltamista? Voisiko se olla näin helppoa?

Pyysimme Neurosonic Finlandilta pienen tietopaketin heidän kehittämästään menetelmästä. Alla kehitysjohtaja Marco Kärkkäisen (Neurosonic Finland) kirjoitus.

Palautumattomuus lisää sairastavuutta ja kustannuksia

Päivittäisen palautumisen keston tulisi olla noin 30 % vuorokaudesta, käytännössä siis yli 7 tuntia. Suomalaisen, palautumisen mittaukseen erikoistuneen FirstBeatin keräämä data käsittää satojen tuhansien henkilöiden mittauksia. Heidän mukaansa palautumisen ongelmista kärsii noin puolet väestöstä, joilla vuorokauteen sisältyvä palautuminen on maksimissaan noin 25 %:n luokkaa. Tästä 5 %:n vajeesta seuraa suuria haasteita sen ollessa yhteydessä kaikkiin elämän osa-alueisiin; työtehoon, liikuntaan, vireystilaan, ihmissuhteisiin, unen laatuun, mielialaan sekä yleisesti koettuun terveyden tilaan.

Palautumisen ja työstressin yhteydestä on olemassa paljon tutkittua tietoa. Oleellista on, että heikko palautuminen työstä ja voimakas palautumisen tarve lisäävät sairauspoissaoloja ja heikentävät terveyttä. (Esim. Geurts ym. Scand J, Work environment health, 2006.)

Palautumattomuuden ja siihen liittyvien unihäiriöiden kustannukset ovat järeää luokkaa. Harvardin ja Michiganin yliopistojen tekemässä tutkimuksessa selvitettiin 7000 osallistujan avulla unihäiriöiden aiheuttamia kustannuksia. Tutkimuksen mukaan keskiverto, unettomuudesta kärsivä yhdysvaltalainen työläinen aiheuttaa työnantajalleen vuodessa yli 11 päivän menetetyn työpanoksen ja 2000-3000 dollarin arvoisen tuotannon laskun. Kokonaisuutena tuotannonmenetys maksaa Yhdysvaltain taloudelle jopa noin 63 miljardia dollaria vuodessa. Tutkimus paljasti, että noin 25 % työikäisestä väestöstä kärsii pitkäkestoisesta unihäiriöstä ja sama arvio on esitetty myös Suomen osalta. Nopeasti arvioituna unettomuuden kokonaiskustannukset Suomessa ovat myös miljardiluokkaa.

Liikunta ei edistä palautumista kuten aiemmin on ajateltu

Palautumisen edistämiseen suositellaan yleisesti liikunnan lisäämistä, mutta jos liikunnan vaikutusta palautumiseen tarkastellaan hermoston kannalta, näkökulma saattaa olla väärä. Liikunta on hyväksi aineenvaihdunnalle ja psykologisesta näkökulmasta se edesauttaa koetun palautumisen edistämistä. Hermostollisesta näkökulmasta liikunnan vaikutus ei kuitenkaan tuota toivottuja tuloksia, jos yksilö on pitkään negatiivisen stressin alaisena. Itse asiassa tilanne voi tällöin mennä huonompaan suuntaan, jolloin keho käy jatkuvasti ylikierroksilla eikä palautumista tapahdu lainkaan. Pitkään jatkuessaan tällainen tilanne lisää sairauspoissaoloja sekä kustannuksia selittämättömien, stressiperäisten oireiden kautta. Jos tilanne muuttuu krooniseksi, palautumattomuus on suoraan yhteydessä mm. metabolisen oireyhtymään, ylipainoon, sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpiin sekä muistisairauksiin.

Tieteellinen evidenssi https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25596964 todentaa liikunnan vähäisen hyödyn palautumiseen ennen kaikkea unen osalta. Nukahtamisviiveeseen ja koettuun unen laatuun liikunnalla on pieni tai keskisuuri efekti. Unen kannalta oleellisimpiin tekijöihin eli unen tehokkuuteen ja pituuteen sillä on vain pieni efekti. Jos tarkastellaan liikunnan ja unen yhteyttä lisää, voidaan todeta, että edellisen yön unen laadulla on huomattavasti suurempi vaikutus liikuntasuoritukseen kuin itse liikuntasuorituksella seuraavan yön uneen.

Palautuminen käynnistyy vain levossa!

Ainoa keino palautua kokonaisvaltaisesti on panostaa siihen, että parasympaattinen hermosto saa aikaa aktivoitua ja tämä tapahtuu ainoastaan levossa. Ilman tätä palautumista ei tapahdu, koska palautuminen ei tarkoita ainoastaan häiritsevien ajatusten vähenemistä, vaan se tapahtuu myös solutasolla. Parasympaattinen hermosto huolehtii siitä, että keholla on käytettävissä riittävästi energiaa eri toimintojen tuottamiseen ja jos tähän ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota, seuraa sekä fysiologisia, että psyykkisiä ongelmia. Tärkeimmät ja suurimmat työterveyshuoltoa sekä yleistä terveydenhuoltoa kuormittavat tekijät liittyvät pitkittyneen stressin aiheuttamiin oireisiin ja yleisimmät näistä liittyvät unen laatuun, kipuihin, suolisto-oireisiin sekä mielialaan.

Palautumiseen kannattaa panostaa

Palautuminen voidaan ymmärtää fysiologisena, henkisenä, kognitiivisena ja sosiaalisena ilmiönä. Palautumisen kannalta uni ja sen laatu ovat kuitenkin kaikkein merkittävin tekijä. Unen laatua voidaan edistää myös päiväaikaisin palautumisen jaksoin lyhyinäkin hetkinä, joten työpaikoilla tulisi panostaa tekijöihin, jotka edesauttavat päivän aikaisia palauttavia jaksoja. Toisin sanoen päiväaikaiset palautumisen jaksot vähentävät stressihermoston aktiivijaksoja ja tuottavat positiivisia vaikutuksia hermoston tasolla, jolloin nukahtamista ja nukkumista häiritsevien välittäjäaineiden vaikutus elimistössä laskee.

Suomalaista teknologiaa palautumisen aallonharjalla!

Neurosonic Finland on kehittänyt unen laadun, sen palauttavuuden sekä päiväaikaisen palautumisen tehostamiseen tarkoitetun menetelmän. Vaikutus perustuu koko keholle suunnatun värähtelyn tuottamiin ilmiöihin hermostossa ja verenkierrossa. Jo kesken työpäivän otettu 10 minuutin sessio saa hermostossa aikaan tilan, joka suosii palautumismekanismien käynnistymistä. Palautumisen ja unen laadun paranemiset ovat helposti mitattavissa erilaislla unenlaatua mittaavilla mittareilla. Oleellista on, että suurin osa Neurosonicin käyttäjistä kokee, että uni on syvempää ja päiväaikainen vireystila on huomattavasti parempi.

Esim korkeatehoinen divaanimme maksaa työnantajalle alle 4 euroa päivässä 36 kk:n leasingsopimuksella!

Sleep Well- Work Well -hankkeessa mukana oleville tarjoamme 500 euron alennuksen korkeatehoisista Neurosonic-laitteistamme 28.2.2020 asti.

Lisätiedot:

Oy Neurosonic Finland

Kapteeninkatu 8-10, 00140 Helsinki

Pia Kenkimäki

Fysioterapeutti, KTM

050 5962475

s-posti: pia.kenkimaki@neurosonic.fi


Lisätietoa Neurosonicista www.neurosonic.fi

Teksti: Marco Kärkkäinen Neurosonic Finland, Päivi Franssila Karelia-ammattikorkeakoulu

Näytteillä oleva artikkeli

Onko stressiä eikä uni tule?

Sosionomi-opiskelijat Tiina Kähkönen ja Krista Krubally kiinnostuivat siitä, miten stressi vaikuttaa uneen? Tiina ja Krista kirjoittavat alla mm. siitä, miten tärkeää on tunnistaa ja huomioida oman kehon viestejä stressistä. Stressiä ei kannata päästää kasaantumaan ja heikentämään unen laatua. Joskus hyvin pienillä asioillakin voi parantaa unen laatua ja vaikuttaa riittävään palautumiseen. – Kun uni häiriintyy, ratkaisuja kannattaa lähteä rohkeasti etsimään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa niistä asioista, joihin voi itse vaikuttaa. Joskus uniongelmat kannattaa ottaa puheeksi myös esimiehen kanssa, Tiina ja Krista kirjoittavat.

Karelian sosiaali- ja terveysalan opiskelijat perehtyivät Kuntouttava toiminta nyt ja tulevaisuudessa opintojaksolla Sleep Well – Work Well hankkeeseen sekä unen merkitykseen kuntoutumisen tukena.

Älä tule paha stressi

Kuva: Pixabay

Yksi yleisin syy pitkittyneisiin univaikeuksiin työikäisillä on stressi. Stressi ei ole kuitenkaan pelkästään huono asia, tarvitsemme stressihormonia eli kortisolia normaaliin elämään ja siitä selviytymiseen. Stressihormoni vaikuttaa vuorokausirytmiin ja valmistaa meitä päivän haasteisiin. Myös rasituksen yhteydessä erittyy stressihormonia, joka vaikuttaa lihaksien sekä aivojen suorituskykyyn, ja auttaa siten meitä kohtaamaan haasteita. Rasituksen jälkeen puolestaan stressihormonin kuuluu laskea, ja sen hajoaminen edesauttaa unta. Mikäli stressitaso ei kuitenkaan laske normaalisti, se vaikuttaa uneen ja siitä seuraa valvomista. Tässä vaiheessa stressi ei ole enää hyvä asia, vaan muuttunut kuluttavaksi ja huonoksi stressiksi. (Stenberg 2007, 49–50.)

Pitkään jatkuessaan stressi uuvuttaa meidät, koska kehomme on ikään kuin jatkuvassa hälytystilassa. Myös unen rakenne muuttuu stressin myötä. Stressaantuneena nukumme vähemmän syvää unta ja kevyemmän unen osuudet lisääntyvät. (Härmä & Sallinen 2004, 70.) Univajeen on todettu lisäävän masennusta, sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen ja liika lihavuuden riskiä. Tutkimuksissa onkin todettu, että usein fyysisen tai psyykkisen sairauden aiheuttajana onkin vajaa uni. (Kajaste & Markkula, 2011, 42.) Juuri syvä uni olisi kuitenkin tärkein univaihe, se auttaa meitä palautumaan ja täydentämään aivojen energiavarastoja (Härmä & Sallinen 2004, 29.)

Kuva: Pixabay

Stressi voi aikaansaada unettomuutta vielä stressiä aiheuttaneiden tilanteiden jälkeenkin, vaikka stressaava tilanne olisi jo helpottanut. Tilanteen aikana on kuitenkin voinut syntyä ajattelu- tai käyttäytymismalleja, jotka ylläpitävät unettomuutta. On voinut syntyä unettomuuden pelkoa, joka aiheuttaa toiminnallista unettomuutta. Unettomuuden pelosta itsestään on tällöin tullut stressitekijä. Voidaan olla myös totuttu yhdistämään nukkumaanmeno ja nukkumispaikka asioiden murehtimiseen, se edelleen ylläpitää unettomuutta. Yleensäkin tunne, ettei voi kontrolloida untaan, vaikuttaa negatiivisesti unen saantiin. Näistä ajattelumalleista voi olla hyvinkin vaikea päästä eroon, se voi vaata jopa psykoterapiaa. (Härmä & Sallinen 2004, 70–71.)

Nykyajan työelämän vaatimukset ovat kasvaneet ja vuorotyö ja epäsäännölliset työajat yleistyneet, mitkä jo itsessään ovat kasvattaneet henkistä kuormitusta työväestössä. On tutkittu, että stressi voi ilmetä unettomina öinä, vaikkei päivällä stressiä olisikaan. Työelämässä arvostetaan vahvuutta ja sitkeyttä, jonka vuoksi unettomuudesta ja väsymyksestä yleensä vaietaan. Apua tulisikin hakea mahdollisimman pian, jo ennen kuin unettomuus alkaa vaikuttaa arkeen ja työelämään. Pahimmassa tapauksessa, jos pulmaan ei osata tarttua ajoissa, se johtaa uupumukseen ja pois jäämiseen työstä. (Partinen & Huovinen, 2011, 42—43.)

Stressin välttäminen on tehokkain tapa ennaltaehkäistä unettomuutta. Mutta kuinka se on mahdollista käytännössä? On tutkittu, että yleisimmin unta häiritsevät asiat työssä ovat työn vaatimusten ja yksilön ominaisuuksien epätasapaino, vähäiset vaikuttamismahdollisuudet työhön ja sosiaalisen tuen puute. Myös kiire suorittaa työtehtävät tietyssä ajassa, on merkittävä riskitekijä. Työperäistä stressiä on vaikea välttää kokonaan, mutta sitä voi vähentää huomattavasti. Olennaista on vähentää stressitekijöitä jo etukäteen ja tarttua ongelmiin varhain. Tähän voi vaikuttaa yksittäinen työntekijä sekä työyhteisö. (Härmä & Sallinen 2004, 72.)

Työyhteisössä stressiä voi vähentää muun muassa huolehtimalla, että työntekijöillä on riittävästi aikaa suoriutua tehtävistä, työnkuvat ovat selkeitä ja että työntekijällä on sopivassa suhteessa vastuuta sekä toimivaltaa. Hyvin olennaista on, että työntekijällä on oltava väylä, jonka kautta hän voi ilmaista työn epäkohtia, ja että esiintuodut asiat käsitellään viipymättä. (Härmä & Sallinen 2004, 73.)

Kuva: Pixabay

Stressin hallitsemiseen on olemassa useita erikeinoja, jotka toimivat yksilöllisesti eri tilanteisiin. Kiireen keskellä on hyvä pysähtyä ja arvioida tilannetta rauhassa. Arjessa on hyvä tunnistaa omat voimavaransa, eikä ylittää niitä. Läheisten ja ystävien tarjoama apu ja tuki on hyvä ottaa käyttöön sekä huolehtia ylipäätään läheisistä ihmissuhteista. Olisi hyvä myös pyrkiä pääsemään eroon murehtimisesta, sillä murehtiminen ei edesauta tilannetta. Murehtimisen sijaan olisi pyrittävä ajattelemaan ongelmaan ratkaisua. Tärkeää on hyvä muistaa levon, fyysisen rasituksen ja ravinnon balanssi, johon ei kuulu alkoholi. Olisi myös hyvä opetella olemaan itselleen armollisempi ja pyrkiä järjestämään opiskelu tai työ vähemmän kuormittavaksi, tämä onnistuu aikatauluttamalla ja kalenterin ahkeralla käytöllä. Viimeisenä, usko omiin kykyihisi kaikessa mitä teet! (YTHS 2019.)

Kokemuksia stressin ja unen yhteydestä

Emme tunne varmaankaan yhtään ihmistä, joka ei olisi ikinä menettänyt yöuniaan stressin tähden. Olemme kuulleet, että unen aikana aivot käsittelevät päivän aikana tapahtuneita asioita ja ne siirtyvät täten pitkäaikaiseen muistiin. Ei siis ihme, että päivällä stressaavat tilanteet siirtyvät häiritsemään unta. Stressi voi aiheuttaa erilaisia unettomuuden muotoja. Uni ei tahdo tulla illalla, heräilee öisin ja uni on katkonaista tai pahimmassa tapauksessa ei nuku ollenkaan. Yksittäiset menetetyt yöunet eivät vielä vaikuta opiskeluun tai työntekoon, vaikka seuraava päivä tuntuisikin tavallista raskaammalta. Mutta on tullut huomattua, että mikäli huonot yöt ovat jatkuvia, ei keskittyminen opiskeluun riitä, mieli on ärtyisä ja itkuherkkyyskin lisääntyy. Näin pienemmätkin asiat muodostuvat mielessä härkäseksi.

Itsellämme on kokemuksia opiskelun aiheuttamasta stressistä. On totta, että pieni hyvälaatuinen stressi saa aivot työskentelemään tehokkaasti, mutta on myös kokemuksia siitä, että liika stressi muuttuu helposti kuormittavaksi. Opiskeluissakin olennaista olisi pystyä ylläpitämään itselleen sopivaa työskentelytahtia, koska kiire tai huoli ehtimisestä aiheuttaa eniten stressiä opinnoissa ja voi välillä vaikuttaa yöuniinkin.

Lähteet

Härmä, M. & Sallinen, M. 2004. Hyvä uni – hyvä työ. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Kajaste, S. & Markkula, J. 2011. Hyvää yötä. Apua univaikeuksiin. Helsinki: Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa/Kirjapaja
Partinen, M. & Huovinen, M. 2011. Unikoulu aikuisille. Opi selättämään unettomuus. Juva: Bookwell Oy
Stenberg, T. 2007. Hyvää yötä. Kohti parempaa unta. Helsinki:Edita.
YTHS 2019. Terveystieto ja tutkimus. Terveystietopankki. Stressi. https://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/112/stressi 28.11.2019

Teksti: Krista Krubally, Tiina Kähkönen, Päivi Franssila (Karelia-ammattikorkeakoulu)

Näytteillä oleva artikkeli

Vuorotyö ja uni – miten selviytyä?

Sosionomiopiskelijat Niina Bogdanoff ja Santeri Martiskainen ovat aiemmin työskennelleet lähihoitajina ja kokeneet vuorotyön vaikutukset omaan hyvinvointiinsa ja arjessa jaksamiseen. Niina ja Santeri vinkkaavat alla omiin kokemuksiinsa perustuen, miten vaikkapa vasta uraansa aloittavan vuorotyöläisen uniongelmia voisi helpottaa. He perehtyivät myös tutkittuun tietoon siitä, miten vuorotyöläinen voi huolehtia palautumisestaan ja riittävästä unesta.

Karelian sosiaali- ja terveysalan opiskelijat perehtyivät Kuntouttava toiminta nyt ja tulevaisuudessa -opintojaksolla Sleep Well – Work Well -hankkeeseen sekä unen merkitykseen kuntoutumisen tukena.

Vuorotyö asettaa palautumiselle haasteita

väsynyt pöydän äärellä
Kuva: Pixabay

Unessa elimistö elpyy ja lepää, vaikkakin aivot jatkavat työskentelyä. Aivot prosessoivat päivän tapahtumat sekä samalla latautuvat. Ihminen ei pärjää ilman unta. Unen puutteesta voi muodostua vakavia ongelmia kokonaisterveydelle. Yöllinen heräily, nukahtamisvaikeudet sekä liian varhainen heräily aamuisin ovat unettomuuden muotoja. (Lugaresi 2018, 15—18) Unettomuudesta puhutaan ongelmana vasta kun se on kestänyt viikkoja, kuukausia tai vuosia. Noin joka kolmas on kärsinyt joskus elämänsä aikana unettomuudesta. (Lugaresi 2018, 41)

Vuorotyöläisen yötyötä esiintyy Suomessa paljon. Palveluiden toimivuuden vuoksi onkin välttämätöntä työskennellä niin aamulla, päivällä kuin yölläkin (Lugaresi 2018, 133—134). Vuorotyön aiheuttama unihäiriö on yksi työperäisen unihäiriön muoto. Erityisesti hoitoalalla työntekijät joutuvat työssään kohtaamaan epäsäännöllisistä työajoista aiheutuvaa kuormitusta. Vuorotyö onkin työstressin ohella nykyisin yksi yleisimpiä työhön liittyvien sairauksien aiheuttajia. (Karhula, Puttonen, Vuori, Sallinen, Hyvärinen, Kalakoski & Härmä 2011, 7—8.) On tutkittu, että uni yövuoron jälkeen on katkonaisempaa, kevyempää ja vähemmän tyydyttävää. Tutkimuksissa on myös huomattu, että nuoret kestävät vuorotyötä parhaiten. Työvuorot tulisikin järjestää hyvin suunnitellusti, sekä työntekijöille tulisi antaa tarpeellinen tieto välttääkseen haitallisia toimintatapoja, jotka vaikuttavat uneen ja elämänlaatuun. (Lugaresi 2018, 133—134) Vuorotyön mahdollisia haittoja ovat esimerkiksi kasvanut tapaturmariski, unettomuus ja päiväaikainen väsymys, perhe-elämän ja yksilöllisen vapaa-ajan häiriintyminen, vuorokausirytmin sekoittuminen, sekä työsuorituksen heikkeneminen väsymyksen takia. (Työterveyslaitos 2017, 3.)

Olemme molemmat aikaisemmilta ammateiltamme lähihoitajia. Olemme nähneet vuorotyön ja etenkin yövuorojen haasteet ja vaikutukset kokonaishyvinvointiin. Vuorotyön vaikuttaminen uneen ja sen laatuun on tullut selkeästi esille molempien arjessa. Vaikutuksia arkeen on esimerkiksi jaksamisessa, mielialassa, sosiaalisessa elämässä sekä keskittymisessä.

Mielestämme on hyvä, että työntekijöiden jaksamista seurataan esimerkiksi työterveyshuollon avulla tietyillä kontrollikäynneillä. Muutoin ohjaus ja neuvonta on jäänyt organisaation puolelta vähäiseksi. Esimerkiksi jos ei aiemmin ole tehnyt yövuoroja tai ylipäätään vuorotyötä, olisi hyödyllistä saada tukea ja neuvoja mm. unen, ravinnon ja liikunnan suhteen.

Omaan kokemukseen yövuorosta vaikuttaa myös se, millaista yöllä tehtävä työ on. Päivisin tekemistä yleensä riittää ja saa pysyä koko ajan liikkeellä, jolloin väsymystä ei välttämättä aina ehdi edes huomata. Yövuorossa taas tekeminen voi olla vähäistä, jolloin keskittyminen herpaantuu helpommin ja alkaa turhautua tekemättömyyteen. Näin ollen myös väsymys nousee helpommin pinnalle. Kokemuksiemme pohjalta olemme todenneet hyväksi suorittaa keskittymistä vaativat työtehtävät, esimerkiksi raportit tai lääkkeidenjaot, mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yövuoroa. Mitä pidemmälle yövuoro kuluu, sitä enemmän väsymys alkaa vaikuttaa toimintaan. Viimeiset tunnit ennen yövuoron loppua ovat ehdottomasti kaikista haasteellisimmat, kun tietää että työvuoro on jo loppupuolella ja väsymys alkaa painaa. Meiltä molemmilta löytyy kokemusta niin kiireisestä yötyöstä, kuin myös huomattavasti leppoisammastakin yötyöstä. Olemme loppujen lopuksi molemmat sitä mieltä, että mitä enemmän tekemistä ja virikkeitä riittää, sitä mielekkäämmältä yötyö tuntuu.

Kuinka selviytyä?

Ihmisen biologiaan kuuluu valoisaan vuorokaudenaikaan valveilla oleminen ja aktiivisuus, ja pimeällä nukkuminen. Vuorotyö lyhentää ihmisen pääunijaksoa noin kahdella tunnilla ennen ensimmäisiä aamuvuoroja ja yövuorojen jälkeen. Kun ihmisen normaali uni-valverytmi on sekoittunut, se altistaa kasvaneeseen liikenne- ja työtapaturmariskiin, sekä heikentää työntekijöiden suorituskykyä. Vuorotyön tekijöillä esiintyy myös elimistössä vaikeuksia sopeutua poikkeavista työajoista johtuviin uni- ja valveaikojen rytmimuutoksiin. Vaikeudet ilmenevät mm. voimakkaana uneliaisuutena kun pitäisi olla valveilla, sekä unettomuusoireina taas silloin, kun pitäisi nukkua. Lähes kaikki vuorotyöntekijät kokevat myös poikkeavaa ja haittaavaa väsymystä sekä lyhytaikaista unettomuutta erityisesti aikaisten aamuvuorojen ja yövuorojen yhteydessä. (Karhula ym. 2011, 8—9.)

Vuorotyön kuormitusta voi helpottaa suunnittelemalla itselleen nukkumisstrategian. Esimerkiksi useamman yövuoron putkeen tekevän kannattaa siirtää päiväunet mahdollisimman myöhäiseksi ja ainakin pienet nokoset lähelle yövuoron alkua. Yövuoron aikana olisi hyvä alistua kirkasvalolle, mutta sitä pitäisi välttää yövuoron loputtua. Koko yövuorojakson loppuessa rytmiin olisi helpompaa päästä viimeisen yövuoron jälkeisellä aamun kirkasvalojaksolla ja korkeintaan lyhyillä nokosilla aamulla vuoron jälkeen. Useamman aamuvuoron peräkkäin tekevän taas olisi hyvä aikaistaa unijaksoa ja altistaa itsensä kirkasvalolle heti aamuisin, eikä väsymyksestä huolimatta kannattaisi ottaa ainakaan pitkiä nokosia työvuoron jälkeen. (Työterveyslaitos 2019.)

Vuorotyöläiselle suositellaan myös liikunnan harrastamista. Säännöllisen liikunnan hyötyjä ovat parempi unen laatu ja vireys töissä sekä vapaa-aikana, sekä yleensäkin parempi terveydentila. Liikunnalla voidaan myös kohentaa vireyttä yövuorojen aikana. (Työterveyslaitos 2017, 20.) Unen ja liikunnan lisäksi vuorotyöläisellä on terveyden kannalta tärkeää säännöllisen ruokailurytmin noudattaminen. Se edistää vireyttä, ennaltaehkäisee vatsavaivoja sekä tahdistaa elimistön vuorokausirytmiä. Säännöllisten kahvi- ja ruokataukojen pitäminen korostuvat erityisesti vastuullisissa ja tarkkaavaisuutta vaativissa työtehtävissä. (Työterveyslaitos 2017, 14.)

Vuorotyössä työvuorolistojen suunnittelijalla on vastuu siitä, ettei kenellekään tulisi kohtuuttoman raskasta työtaakkaa heikosti suunniteltujen työvuorojen takia. Työvuorolistojen tekijän olisi tärkeää ottaa huomioon kaikkien työntekijöiden toiveet vuoroja suunniteltaessa, koska jokainen kokee vuorotyön yksilöllisesti. Toiset voivat helposti tehdä useamman yövuoron putkeen, kun taas toiset eivät voi tehdä yhtäkään. Työvuorolistan ergonominen suunnittelu on toteutunut työpaikoillamme kohtalaisesti. Työpaikoilla on myös mahdollistettu kertoa omista tuntemuksista kehityskeskusteluissa. Omat rajat on hyvä tunnistaa ja osata kertoa väsymyksestä. Näin asioihin voi puuttua ja muuttaa vuoroja yksilölle sopivaksi.

Aamuisin nukahtamisen vaikeus turhauttaa ja alkaa vahtia kelloa, jolloin ei uni tule. Myös silloin on herkempi ärsykkeille (esim. puhelin, tv) ettei malta nukahtaa. Ongelmana voi myös olla, ettei malta nukkua, kun ajattelee jo tulevan päivän asioita. Silloin kun pitäisi vain nukkua, voi tulla kokemus siitä, että nyt menee vapaapäivä hukkaan, ja pitäisi olla jo tekemässä jotain. Herkästi tulee myös suunniteltua yövuorojen jälkeisille päiville kaikenlaista ohjelmaa, kun ne tulee miellettyä ikään kuin vapaapäivinä.

Olemme huomanneet, että iltavuoron jälkeinen aika kotona olisi hyvä rauhoittaa miellyttävälle ja rentouttavalle tekemiselle. Kotona tehty mukava ja rauhallinen toiminta kuten, musiikin kuuntelua, juttelu perheen kanssa tai lukemista, on hyvä siirtymä työstä uneen. Usein voi käydä myös niin, ettei malta rauhoittua nukkumaan, kun työasiat pyörivät mielessä. Kun on ollut iltavuorossa ja pitäisi mennä jo seuraavana aamuna takaisin töihin, ei välttämättä kerkeä asennoitumaan kotona olemiseen tai rentoutumiseen ollenkaan, vaan jää ikään kuin ‘’työmoodiin’’. Koemme erityisesti iltavuorojen jälkeisen aamuvuoron heräämisen kannalta usein hankalaksi, koska yöunien pituus on voinut jäädä vain muutaman tunnin mittaiseksi.

Myös ympäristöllä on vaikutusta uneen, kuten pimeä ja viileä makuuhuone, puhtaat vuodevaatteet ja oikeanlainen patja auttavat unen saannissa. Pimennysverhot, korvatulpat ja silmälaputkin saattavat joskus tuoda apua nukahtamiseen ja nukkumiseen keskellä päivää. Kotitöiden sekä muiden töiden valmiiksi tekeminen ennen ilta- ja yövuoroa voi myös helpottaa, jotta on mukavampi tulla kotiin ja ei ole enää stressiä tekemättömistä kotitöistä.

Omasta terveydestämme olemme pyrkineet pitämään hyvää huolta. Harrastamme paljon liikuntaa ja pyrimme pitämään yleiskunnon hyvänä, vaikka välillä jaksaminen on haastavaa. On myös tärkeää pitää huolta riittävästä ravinnon saannista. Tapana onkin aina ennen työvuoroa valmistaa terveelliset eväät, ettei ruoka koostuisi pelkästään pikaruuasta ja eineksistä.

Kirjoittajat: Niina Bogdanoff, Santeri Martiskainen & Päivi Franssila.

Lähteet

Karhula,K., Puttonen,S., Vuori, M., Sallinen,M., Hyvärinen, H-K., Kalakoski, V. & Härmä, M. 2011. Työstressi ja uni hoitotyössä : työstressin ja työaikajärjestelyjen vaikutukset uneen, kuormittumiseen ja toimintakykyyn terveydenhuoltoalan ammattilaisilla. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134968/Ty%c3%b6stressi%20ja%20uni%20hoitoty%c3%b6ss%c3%a4.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 18.11.2019.

Lugaresi, E. 2018. Uni-sikeydet ja vaikeudet. Tallinna: Eurooppalaisen filosofian seura ry.

Työterveyslaitos. 2019. Sopeutuminen vuorotyöhön. https://www.ttl.fi/tyontekija/tyoaika/vuorotyo/sopeutuminen-epatyypillisiin-tyoaikoihin/. 18.11.2019.

Työterveyslaitos. 2017. Hyvinvointia vuorotyöhön. Työntekijän opas vuorotyön hallintaan. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135639/Hyvinvointia%20vuorotyohon.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 18.11.2019.

Näytteillä oleva artikkeli

Työelämän haasteet ja uni

Puhuttaessa unen laadusta ja merkityksestä on hyvä huomioida ihminen kokonaisuutena, jossa työ ja vapaa-aika, perhe ja ystävät, elintavat ja kulttuuri, mennyt aika ja näkymä tulevaisuuteen ovat toisistaan erottamattomalla tavalla yhteydessä ohjaten toimintaamme. Näistä lähtökohdista Helsingin yliopiston työterveyshuollon erikoislääkäri Rea Lagerstedt aloitti työelämän ja hyvän unen haasteita käsittelevän verkkoluennon. Webinaari kuului osana UKK-instituutin ja Helsingin Uniklinikka Vitalmedin yhdessä järjestämään webinaarisarjaan eri ikäisten unesta.

Kuva: Free-Photos Pixabay

Lääkkeettömät hoidot ensisijaisia

Työikäisen unen laatua ja määrää voivat heikentää erilaiset työperäiset ja työhön liittyvät sekä yksilölliset erityispiirteet. Kun uneton hakee terveydenhuollosta apua ongelmaansa, lääkkeettömät hoidot ovat aina ensisijaisia käypä hoito -suositusten mukaisesti. Hoitohenkilöstön tehtävänä on selvittää unettomuuden historiaa, elämänmuutoksia, elämäntapoja, henkilön itsehoitomenetelmiä, nukkumisoloja, mielialaa ja koettua elämänlaatua. Näillä kaikilla voi olla tärkeä merkitys heikentyneelle unenlaadulle ja näihin vaikuttamalla ongelmaa voidaan lähteä myös ratkaisemaan.

Toimintasuunnitelma uniongelmien ratkaisuun

Työterveyshuollossa uniongelmia lähdetään selvittämään arvioimalla työn psyykkistä kuormittavuutta ja tekemällä erilaisia terveystarkastuksia sekä tarjoamalla valmennusta ja ohjausta joko ryhmissä tai yksilökohtaisesti. Näiden erilaisten selvitysten pohjalta työntekijälle laaditaan esimiehen kanssa yhdessä toimintasuunnitelma. Jotkut työnantajat tarjoavat lisäksi laajempaa työterveyshuoltoa, johon voi kuulua myös esim. erikoislääkärin palveluja.

Vaikutusmahdollisuudet vuorotyön suunnitteluun auttavat

Yleisimmiksi työhön liittyviksi uniongelmiksi Lagerspetz nostaa vuorotyön ja epäsäännölliset työajat, kasautuvan univajeen sekä pitkittyneen työstressin. Uniongelmat voivat liittyä myös työntekijän yksilöllisiin piirteisiin, terveydentilaan tai yksityiselämään. Erityisesti yötyön vaikutukset uneen ovat merkittäviä, mutta yksilölliset erot siihen sopeutumisessa myös ovat suuria. Esim. oman vuorokausirytmin (aamu-, päivä- ja iltavirkkuus) huomioiminen vuorotyön suunnittelussa helpottaa sopeutumista. Aamuvirkulle iltavuorot voivat olla koettelemus, joka sekoittaa unta ja fysiologiaa merkittävällä tavalla, kun taas kronotyypiltään iltavirkulle aamuiset herätykset puolestaan haastavat vastaavalla tavalla sekä terveyttä että jaksamista. Yhteistyö työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välillä onkin välttämätöntä sopivien ratkaisujen löytämisessä.

Vuorotyöhön liittyvä unihäiriö vaikuttaa mm. muistamiseen ja muihin tiedonkäsittelytoimintoihin ja niiden nopeuteen. Hyvä uutinen kuitenkin on se, että yötyöstä syntynyt elimistön kuormitustilanne palautuu, kun yötyön tekeminen loppuu. Työterveyslaitos suosittelee, että työntekijät voisivat itse vaikuttaa työaikoihin ja työvuorot suunniteltaisiin yhteistyössä esimiehen kanssa.

Kun uniongelma on yhteydessä työssä tapahtuneisiin muutoksiin, on tärkeää tarkastella esimiehen kanssa yhdessä esim. työnkuvaa, työn kuormittavuutta ja työssä tapahtuvan palautumisen mahdollisuuksia. Lagerspetzin mukaan unipäiväkirja voi olla hyvänä apuna uniongelmien selvittelyssä. Esimiehen, työterveyshoitajan ja -lääkärin kanssa käytävien keskustelujen ohella myös työpsykologin tuki voi olla tarpeen.

Hyvä johtaminen tukee hyvää unta

Työterveyslaitoksen vuonna 2016 raportoimassa 25 000 kuntatyöntekijää käsittävässä tutkimuksessa tuli selkeästi esiin hyvän johtamisen merkitys hyvälle unelle. Kun johtaminen koettiin epäoikeudenmukaisena, uniongelmat lisääntyivät. Sama yhteys toimi myös toisin päin: kun johtamisen oikeudenmukaisuus kohentui, saman kohderyhmän uniongelmat vähenivät.

Vinkkejä hyvää uneen

Lagerspetz nostaa kolme seikkaa, jotka auttavat hyvään uneen.

  1. Noudata säännöllistä unirytmiä.
  2. Ole aktiivinen valveillaoloaikana, jotta riittävä unipaine auttaa nukahtamista.
  3. Varaa riittävästi aikaa rauhoittumiseen ja vireystilan laskemiseen ennen nukkumaan menoa.

Myös hyvä sänky, riittävä palautuminen sekä unta ja vireyttä tukevat elintavat tukevat nukahtamista ja unessa pysymistä.

4.10.2019 Teksti: Päivi Franssila, Karelia-ammattikorkeakoulu. Toim. Kaisa Varis, Karelia-ammattikorkeakoulu.

Lähteet:
Lagersptetz R. 2019. Työelämän haasteet ja uni. Webinaari 26.9. Helsingin uniklinikka Vitalmed Oy, UKK-instituutti.

Halonen JI, Lallukka T, Pentti J, Stenholm S, Rod NH, Virtanen M, Salo P, Kivimäki M, Vahtera J. 2016. Change in Job Strain as A Predictor of Change in Insomnia Symptoms: Analyzing Observational Data Like A Non-randomized Pseudo-Trial. SLEEP. Advance Access published September 9.

Lallukka T, Halonen JI, Børge Sivertsen, Pentti J, Stenholm S, Virtanen M, Salo P, Oksanen T, Elovainio M, Vahtera J, Kivimäki M. 2017. Change in organizational justice as a predictor of insomnia symptoms: longitudinal study analyzing observational data as non-randomized pseudo-trial. International Journal of Epidemiology. Advance Access published January 8.

Näytteillä oleva artikkeli

Hyvän unen aakkoset

Viisi vuotta sitten tapasin unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehdon. Kaveri on ihmisiä parhaasta päästä, mutta ihmettelin miksi unta pitää tutkia tai hoitaa. Jokainen meistä nukkuu joskus hyvin ja joskus vähän huonommin.

Tuomilehdon vastaanotolla on käynyt tuhansia potilaita. Tällä hetkellä hän työskentelee muun muassa NHL-joukkue Columbus Blue Jacketsin, HJK:n ja Suomen Olympiakomitean uniasiantuntijana.

Syvempi keskustelu unilääkärin kanssa herätti minut haaveilusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan joka viides suomalainen kärsii pitkäaikaisesta uniongelmasta. Yli 300 000 ihmistä popsii säännöllisesti unilääkkeitä. Puolet aikuisista kokee olevansa väsynyt arkisin. Puhumattakaan maailman yleisimmästä unilääkkeestä: alkoholista.
Uni ja unettomuus herättävät runsaasti kysymyksiä ympäri maailmaa. Nukkumisesta ja nukkumisen tutkimisesta on tullut päivittäinen keskustelunaihe. Eikä ihme. Uni vaikuttaa terveyteemme enemmän kuin haluamme uskoa. Unihäiriöt ovat nykyisin jo kansansairaus: nukumme vähemmän ja huonommin kuin koskaan.

Itse olen kehunut sillä, että nukun loistavasti. Ennen kuin pää on tyynyssä, olen hetkessä höyhensaarilla. Unta ei ole tarvinnut etsiä, otan torkut missä ja milloin tahansa. Tässäkin asiassa putosin pilvistä. Jos ihminen nukkuu välittömästi, hän kärsii univajeesta.

Jatkuvan univajeen seuraukset vaikuttavat koko elimistöön. Siitä kärsivällä on havaittu muun muassa painon nousua, aikuisiän diabeteksen kehittymistä, sydän- ja verisuonisairauksien riskin kasvamista.

Mitkä ovat unen perustehtävät? Ne ovat energian tuottaminen, muistin vahvistaminen, oppimisen ja aineenvaihdunnan säätely. Jos uni ei vahvista niitä, ihmisen on hankala pysyä terveenä, menestyä tai edes pärjätä arjessa.

Henri Tuomilehto on jo 15 vuoden ajan tutkinut unta. Hänen mielestään ihminen voi parantaa nukkumistaan: jopa olemassa olevia unihäiriöitä. Terveelliset elämäntavat ovat kulmakivet myös hyvän unen rakentamisessa. Sen hän on todistanut omissa tutkimuksissaan.

Miksi nukumme huonommin kuin koskaan? Yksi syy epäilemättä on kehittynyt teknologia viimeisten vuosikymmenien aikana. Ihminen on kuitenkin lähempänä luolamiestä kuin robottia. Aivot raksuttavat jatkuvasti kuumana, vaikka luova työelämä vaatisi levännyttä emolevyä.

Jouni Vornanen
Kirjoittaja on Savonia-ammattikorkeakoulun tiedottaja. Hän on toinen kirjoittaja teoksessa, Nukkumalla menestykseen (Tammi 2019), Henri Tuomilehto & Jouni Vornanen.

Näytteillä oleva artikkeli

Nukutko hyvin? Unikyselyyn vastaamalla saat uniasiantuntijan vastauksen.

Uni on ravinnon ja liikunnan ohella tärkein voimavara, jolla ylläpidämme terveyttämme ja hyvinvointiamme. Se myös häiriintyy helposti arjen vaatimuksista. Silloin tällöin huonosti nukutut yöt kuuluvat normaaliin elämään. Toisinaan kuitenkin pitkäaikainen univaje voi hiipiä elämään vähän kuin huomaamatta ja alkaa heikentää jaksamista ja terveyttä.

Vastaamalla Sleep Well – Work Well unikyselyyn saat unestasi uniasiantuntijan laatiman vastauksen. Kysely auttaa tunnistamaan mahdollisia palautumiseen ja vireystilaan liittyviä haasteita, joihin riittävän ajoissa puuttumalla voit lisätä elämänlaatuasi ja vahvistaa terveyttäsi. Parhaassa tapauksessa saat vahvistuksen sille, että kaikki on kunnossa, ja voit jatkaa hyvin nukuttuja öitä.

Unikyselyn tulokset käsitellään täysin luottamuksellisesti ja ne raportoidaan siten, että yksityisiä henkilöitä ei voida tunnistaa. Raporttia hyödynnetään Sleep well – Work Well hankkeen uniterveyttä edistävien ryhmien ja esimiesvalmennusten suunnittelussa.

Lyhyesti:

  • Saat työnantajaltasi linkin kyselyyn sähköpostiisi.
  • Tarvitset noin 15 min aikaa ja mittanauhan (varaa se lähelle).
  • Saat henkilökohtaisen uniasiantuntijan laatiman palautteen sähköpostiisi sekä  mahdolliset tutkimus- ja hoitosuositukset 1 – 3 viikon sisällä.
  • Kyselyssä voit ilmoittaa mahdollisen kiinnostuksesi osallistua keväällä 2020 järjestettäviin uniterveyttä edistäviin ryhmävalmennuksiin. Ryhmävalmennuksista lisätietoa täältä.
  • Vastaamalla olet mukana palkintojen arvonnassa, joka suoritetaan lokakuussa kyselyn sulkeuduttua.  

Huom! Unikysely on avoinna 9.9. –  22.9. (Saat linkin työnantajaltasi s-postiisi). Kyselyn vastausaikaa on jatkettu 29.9. saakka.

Vastaamalla kyselyyn autat samalla myös omaa organisaatiotasi kehittämään osaamista ja käytäntöjä, jotka tukevat koko työyhteisön työhyvinvointia ja uniterveyttä

Katso unikyselyn esittelyvideo tästä.

Unikyselyn laatii ja raportoi Vitalmed Oy Helsingin Uniklinikka.

Näytteillä oleva artikkeli

Aloitusseminaari 26.8.2019 käynnistää esimiesten valmennusprosessin

VOIMAA UNITERVEYDESTÄ! – Uni organisaation voimavarana seminaari käynnistää Joensuun kaupungin, Lieksan kaupungin ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan esimiehille suunnatun esimiesten valmennusprosessin.

Seminaari on tarkoitettu em. kumppaniorganisaatioiden esimiesryhmille sekä näiden organisaatioiden johdolle, esimiehille, työsuojeluhenkilöstölle, luottamushenkilöille sekä työterveyshuolloille.

Aika: 26.8.2019 klo 12.30 – 15.30

Paikka: Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, Joensuu. E-talo, Otsakorpi- auditorio

Seninaarissa kuullaan professori Markku Partisen VitalMed Helsingin Uniklinikka Oy:stä näkemyksiä unen merkityksestä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille sekä miten voisimme parantaa uniterveyttämme. Professori Partinen avaa kuulijoille myös keväällä 2019 Joensuun kaupungin, Lieksan kaupungin ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan henkilöstölle suunnatun laajan unikyselyn tuloksia. Lisäksi Workday Designersin Oy:n työpäivämuotoilija Aku Varamäki kertoo seminaarissa, mitä on työntekijälähtöinen johtaminen ja työn tuunaaminen, ja miten ne liittyvät henkilöstön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja työn tuottavuuden edistämiseen.

Asiantuntijoiden esitykset ovat katsottavissa tilaisuuden jälkeen Sleep Well – Work Well hankkeen verkkosivuilta sleepandwork.karelia.fi löytyvästä linkistä.

OHJELMA

12.00 – 12.30 Ilmoittautuminen
12.30 – 12.40 Tervetuloa, Sleep Well – Work Well hanke, projektipäällikkö Päivi Franssila
12.40 – 13.40 Uniterveydentila kolmessa hankkeen kumppaniorganisaatiossa kevään 2019 tehdyn seulontakyselyn valossa. Mihin tulosten perusteella tulisi kiinnittää huomiota uniterveyden edistämiseksi? Professori Markku Partinen, Vitalmed Helsingin Uniklinikka. Avaa diaesitys tästä.
13.40 – 14.10 Kahvi
14.10 – 15.10 Työntekijälähtöinen johtaminen ja työn tuunaus – mistä on kyse? Voisivatko ne tarjota hedelmällisen lähestymistavan uniterveyden edistämiseen organisaatioissa? Työpäivämuotoilija ja tietokirjailija Aku Varamäki, Workday Designers Oy. Avaa diaesitys tästä
15.10 – 15.30 Yhteenvetokeskustelu

.
15.10 – 15.30 Yhteenvetokeskustelu

Ilmoittautuminen 20.8. mennessä (Joensuun kaupunki, Lieksan kaupunki, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa)

Lisätietoja: Päivi Franssila, paivi.franssila@karelia.fi

Seminaarin järjestää Sleep Well – Work Well hanke, jonka päärahoittajat ovat Euroopan Sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Karelia-amk ja Savonia-amk.

Näytteillä oleva artikkeli

Teknologialla parempaa unta?

Image by mohamed Hassan from Pixabay

Suositusten mukaan aikuisen ihmisen tulisi nukkua säännöllisesti vähintään seitsemän tuntia yössä. Vähemmän nukkuvilla on todettu terveydelle haitallisia vaikutuksia [1].  Nukkumisen merkitys on tullut myös suuren yleisön tietoisuuteen sekä mediasta, että erilaisten elämäntapaa mittaavien laitteiden ja sovellusten kautta. Markkinoilla on teknologisia laitteita, joissa algoritmi päättelee liikkeen tunnistamiseen ja fysiologisiin mittauksiin perustuen ihmisen unen määrää ja sen syvyyttä. Kuluttajille suunnatut unen seurantaan tarkoitetut laitteet voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: puhelinsovellukset, puettavat laitteet ja etämittaavat laitteet.

Markkinoilla on useita erilaisia älypuhelimiin ladattavia sovelluksia unen seurantaan. Älypuhelimen sovellus voi yksinkertaisimmillaan sisältää unipäiväkirjan tapaisia kyselyitä ja liiketunnistimen, jonka avulla käyttäjän unen aikaista liikkumista mitataan. Tällaista sovellusta käytettäessä puhelin sijoitetaan patjan päälle nukkujan viereen. Sovellukset voivat sisältää myös älykkään herätyskellon, jolloin sovellus herättää käyttäjän hieman ennen asetettua herätysaikaa havaitessaan käyttäjän unen olevan keveimmillään. Älypuhelimiin on tullut myös sovelluksia, jotka käyttävät apunaan kaikuluotaimen tyylistä menetelmää mittaamaan hengitystaajuutta ja kehonliikkeitä määrittelemään unen syvyyttä ja nukkumisaikaa. Unen seurannan aikana puhelin tulee olla esimerkiksi yöpöydällä.

Puettavien laitteiden tuleminen markkinoille on mahdollistunut erityisesti sensoreiden koon pienentyessä. Yleisimpiä puettavan teknologian laitteita ovat ns. aktiivisuusrannekkeet, jotka nimen mukaisesti mittaavat käyttäjän aktiivisuutta. Osa aktiivisuusrannekkeista päättelee myös unen syvyyttä ja nukuttua aikaa. Näissä laitteissa kiihtyvyysanturit mittaavat käyttäjän liikettä ja optisella sykkeenmittauksella saadaan tietoa sykevälivaihtelusta, josta päätellään unen syvyys. Markkinoille on tullut myös älysormuksia, joissa sykettä mitataan optisesti ja liikettä kiihtyvyysantureilla ja gyroskoopeilla. Puettavina laitteina markkinoilla on myös aivosähkökäyriin perustuvia unen analysointiin tarkoitettuja pantoja. Aivosähkökäyrän mittausten lisäksi näissä pannoissa voi olla mukana kaiuttimia, joista toistetulla äänellä pyritään nopeuttamaan nukahtamista ja parantamaan unen laatua.

Etämittaavien laitteiden etuna on, etteivät ne häiritse käyttäjää millään tavalla vaan suorittavat mittauksia esimerkiksi yöpöydältä tai petauspatjan alta. Yöpöydällä olevat laitteet mittaavat yleensä myös nukkumisympäristöä kuten valoisuutta, lämpötilaa ja melua sekä nukkujan hengitystiheyttä ja liikehdintää. Petauspatjan alle sijoitettavat pannat mittaavat nukkujan sykettä ja havainnoivat hengitystä sekä liikettä. Etämittaavat laitteet yhdistetään älypuhelimeen, jossa sovellus esittää tietoja unesta ja valveilla olojaksoista.

Markkinoilla on useita erilaisia laitteita, joita markkinoidaan unen ja sen syvyyden mittaajina. Ennen laitteiden hankkimista kannattaa miettiä mihin tarkoitukseen laitteet tai sovellukset on suunniteltu ja perehtyä niiden mahdollisiin rajoituksiin. Mittaaminen ja omien mittaustietojen seuraaminen ovat mukavaa ja nykyiset laitteet mahdollistavat helpon tavan tietojen tallentamiseen ja niiden seuraamiseen jälkikäteen. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos taustalla ei ole sairautta, joka vaikuttaa uneen ja sen laatuun, usein perinteinen kynällä ja paperilla pidetty unipäiväkirja kertoo saman kuin uusimmat unen mittauslaitteet ja sovellukset. Omiin tuntemuksiin kannattaa luottaa; herääkö aamulla virkeänä ja jaksaako toimia koko päivän.

2.7.2019 Aki Happonen, Savonia-ammattikorkeakoulu, toim. Kaisa Varis, Karelia-ammattikorkeakoulu

[1] Consensus Conference Panel, Nathaniel F. Watson, MD, MSc, Moderator,1 M. Safwan Badr, MD,2 Gregory Belenky, MD,3 Donald L. Bliwise, PhD,4 Orfeu M. Buxton, PhD,5 Daniel Buysse, MD,6 David F. Dinges, PhD,7 James Gangwisch, PhD,8 Michael A. Grandner, PhD, MSTR, CBSM,7 Clete Kushida, MD, PhD,9 Raman K. Malhotra, MD,10 Jennifer L. Martin, PhD,11 Sanjay R. Patel, MD, MSc,12 Stuart F. Quan, MD,12 and Esra Tasali, MD ”Recommended Amount of Sleep for a Healthy Adult: A Joint Consensus Statement of the American Academy of Sleep Medicine and Sleep Research Society”, Sleep. 2015 Jun 1; 38(6): 843–844.

Näytteillä oleva artikkeli

Esimiesten valmennus: Uniterveyden tunnistaminen ja edistäminen

Kuva: Shutterstock

Unihäiriöt ovat lisääntymässä Suomessa. Joka kolmas työikäinen kärsii unettomuudesta. Jatkuva univaje heikentää työ- ja toimintakykyä, työn tuloksia, lisää onnettomuusalttiutta ja terveysriskejä. Esimiehet kohtaavat uneen liittyviä haasteita esimiestyössään. Tässä valmennuksessa esimiehet saavat keinoja uniterveyden edistämiseen omassa työyhteisössä.

Valmennukseen osallistujat: Joensuun ja Lieksan kaupunkien sekä Pohjois-Karjalan Osuuskaupan esimiehet. Mukaan mahtuu 30 esimiestä/organisaatio.

Ilmoittautuminen 27.8.2019 mennessä tästä.

Tavoite ja sisältö: Valmennuksen tavoitteena on löytää ratkaisuja uniterveyden tunnistamiseen ja edistämiseen hyödyntämällä työntekijälähtöistä johtamista ja työn muotoilua. Samalla tuetaan työyhteisön luovuutta, uudistumiskykyä ja tuottavuutta sekä autetaan työntekijöitä ja tiimejä kukoistamaan.

Valmennuksen teemat: Uniterveys ja työ, Uniterveyden haasteet työyhteisössä, Työn muotoilu ja uniterveys, Uniterveyden edistämisen keinot sekä Toimintamalli uniterveyden edistämiseenValmennuksen ajankohdat ja toteutus: Valmennusprosessiin sisältyy viisi (4h) työpajatyyppistä valmennuskertaa syksy 2019 – kevät 2020 välisenä aikana. Organisaatiokohtaiset valmennusajankohdat löytyvät alta.

Valmennus käynnistyy aloitusseminaarilla 26.8.2019 klo 12.30 – 15.30. Seminaari on tarkoitettu paitsi esimiesvalmennuksiin osallistuville myös hankkeen kumppaniorganisaatioiden johdolle, työsuojeluhenkilöstölle, luottamushenkilöille ja työterveyshuolloille.

Sleep Well – Work Well hankkeen tuloksia voi tulla kuulemaan kaikille avoimessa seminaarissa 16.9.2020 klo 12.30-15.30 Joensuussa.

JOENSUUN KAUPUNGIN ESIMIESVALMENNUKSET
Paikka: Joensuu, tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin.

10.9.2019 klo 12.30-15.30
Valmennus I: Organisaatiokohtainen valmennusseminaari (tilaisuus avoin kaikille organisaation esimiehille)

9.10.2019 Valmennus II
Ryhmä 1: klo 8.30-11.30
Ryhmä 2: klo 12.30-15.30

26.11.2019 Valmennus III
Ryhmät: klo 12.30-15.30

4.2.2020 Valmennus IV
Ryhmä 1: klo 8.30-11.30
Ryhmä 2: klo 12.30-15.30

1.4.2020 klo 12.30-15.30
Valmennus V: Organisaatiokohtainen valmennus-seminaari (tilaisuus avoin kaikille organisaation esimiehille)

LIEKSAN KAUPUNGIN ESIMIESVALMENNUKSET
Paikka: Lieksa, tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin.

30.9.2019 klo 9-12 Valmennus I

28.10.2019 klo 9-12
Valmennus II

25.11.2019 klo 9-12
Valmennus III

21.1.2020 klo 9-12
Valmennus IV

30.3.2020 klo 9-12
Valmennus V

POHJOIS-KARJALAN OSUUSKAUPAN ESIMIESVALMENNUKSET
Paikka Joensuu, tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin.

11.9.2019 klo 12.30-15.30
Valmennus I: Organisaatiokohtainen valmennusseminaari (tilaisuus avoin kaikille organisaation esimiehille)

8.10.2019 Valmennus II
Ryhmä 1: klo 8.30-11.30
Ryhmä 2: klo 12.30-15.30

27.11.2019 Valmennus III
Ryhmät: klo 12.30-15.30

5.2.2020 Valmennus IV
Ryhmä 1: klo 8.30-11.30
Ryhmä 2: klo 12.30-15.30

31.3.2020 klo 12.30-15.30
Valmennus V: Organisaatiokohtainen valmennusseminaari (tilaisuus avoin kaikille organisaation esimiehille)


Näytteillä oleva artikkeli

Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa – myös uneesi!

Epävarmuus palauttavan ja rentouttavan unen saamisesta vaikuttaa jaksamiseen ja mielialaan hyvinkin paljon. Ennen pitkää ajatus nukkumaan menosta voi turhauttaa, vaikka keho selvästi kaipaisi lepoa ja mieli pysähtymistä. “En saa unta kuitenkaan” on omassa taloudessakin hyvin tavallinen lausahdus. Hektinen arki pitää meidät hereillä jopa silloin, kun yritämme saada itsemme tiedostamattomaan tilaan. Onneksi hyvän unen takana on useampi tekijä, joihin voimme ilman erikoistaitojakin vaikuttaa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on sleep-2889515_1920-1024x683.jpg
Kuva: Pixabay

Unihygieniasta apua nukahtamiseen

Niin kutsuttu unihygienia pitää sisällään erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat nukahtamiseen ja uneen. Näitä ovat lämpötila, valo, hiljaisuus, ravitsemus, iltarutiinit, sänky, liikunta ja päihteet sekä kahvi. Lämpötilalla on vaikutus sekä nukahtamiseen että unen jatkumiseen. (Stenberg 2007, 109-114.) Sopiva lämpötila on hyvin yksilöllinen, mutta viileä ja raikas noin 17-19 asteinen makuuhuone on oivallinen unen edistäjä (Mielenterveystalo.fi 2019). Keskilämpötilojen noustessa ja kevään alkaessa yhä aiemmin voi aukinaisen ikkunan kanssa nukkuminen tuntua jo huhtikuussa hyvinkin vieraalta. Kylmää ja viileää on tähän asti vältelty melkein viimeiseen asti. Unenlaadun parantajana viileys voi kuitenkin kohentaa tilannetta huomattavasti.
Valo puolestaan heikentää unta, sillä se tahdittaa sisäistä kelloa ja myös aktivoi aivokuorta. Makuuhuone on siis hyvä saada pimennettyä esimerkiksi pimennysverhojen, silmämaskin tai kaihtimien avulla, jotta kesäinen aamuaurinko ei lyhennä unta liikaa. (Stenberg 2007, 109-114.) Aina tilanteen parantamiseksi ei tarvita kuitenkaan suuria hankintoja. Jos kotoa sattuu löytymään tarpeeksi paksut ja tummat verhot, ne voivat toimia pimennysverhojen oivallisena korvikkeena. Tällainen ratkaisu tehtiin myös omassa taloudessa, ja hetkessä yölliset heräilyt tippuivat puoleen.
Unessa ollessamme aivomme eivät ota viestejä vastaan, mutta erilaiset äänet voivat vaikeuttaa nukahtamista. Unen aikanakin kovat äkilliset äänet herättävät, mutta melulta voi suojautua esimerkiksi korvatulppien avulla. Jokailtaiset toistuvat rutiinit auttavat rauhoittumaan illalla, siksi ne ovat tärkeitä etenkin lapsille. Iltarutiineihin kuuluu tavallaan myös sängyn pyhittäminen nukkumiselle. Joillakin lukeminen sängyssä kuuluu iltarutiineihin, mutta sängyn olisi hyvä olla paikka vain nukkumiselle ja rakastelulle. (Stenberg 2007, 109-114.) Erilaiset aktiviteetit saattavat herättää mielen uudestaan, jolloin rauhoittuminen jälleen vaikeutuu (Mielenterveystalo.fi 2019). Suoraan läksyjen äärestä sänkyyn kaatuminen on testattu ja todettu toimimattomaksi. Vaikka tekemättömät työt painaisivat kuinka päälle, niiden tekeminen yön pikkutunneille asti ei uneta ainakaan enempää, vaikka väsymystä muutoin aiheuttaakin. Kone on siksi parempi sulkea jo hyvissä ajoin, ja tarvittaessa herätä aamulla vähän aikaisemmin jatkamaan niiden työstämistä.

Säännöllinen liikunta parantaa unen laatua

Myös liikunnalla on vaikutusta uneen. Raskas liikunta juuri ennen nukkumaanmenoa ei ole hyvä idea, mutta muuten säännöllinen liikunta edesauttaa hyvää unirytmiä ja parantaa unen laatua. (Stenberg 2007, 109-114.) Huomattu on myös, että liikkumattomuus vaikuttaa unensaantiin. Jos koko päivänä ei tule juuri liikuttua, ei energiaa myöskään kulu. Keho ei tällöin välttämättä koe suurta tarvetta unen avulla kerätä energiaa, jolloin nukkuminenkin voi olla väkinäistä. Säännöllisen liikunnan lisäksi unen laatuun vaikuttavat myös monet arjen paheet. (Stenberg 2007, 109-114.) Kahvi ja tupakka huonontavat unen laatua, joten niiden nauttiminen tulisi lopettaa useampi ennen iltarutiinien alkamista, parhaimmillaan jo kahden aikaan iltapäivällä (Mielenterveystalo.fi 2019). Alkoholikin vaikuttaa yöuneen. Sen kulutusta pitäisi ainakin rajoittaa vain yhteen “yömyssyyn” ennen nukkumaanmenoa. (Stenberg 2007, 109-114.) Monesti kuulee puhuttavan, että alkoholi auttaa nukahtamaan. Tämä voi olla mahdollista, mutta tästä lauseesta jää yksi erittäin tärkeä pointti mainitsematta. Alkoholi voi helpottaa nukahtamista, mutta unen laatuun se vaikuttaa valitettavasti heikentävästi.

Jos ei nukuta – tee jotain muuta

Monet heräilevät öisin ja varsinkin ikääntymisen myötä heräilyt lisääntyvät. Heräilyllä ei välttämättä ole suurta vaikutusta yöuneen toisin kuin siihen suhtautumisella. Jos yöllä herätessämme turhaudumme heräämiseen ja illalla nukkumaan käydessä pelkäämme heräilemistä, aiheutamme itsellemme hankalan unihäiriön. Jos yöllä heräilyyn suhtautuu kevyemmin, heräilyn aiheuttamaa epätoivon kierrettä ei pääse syntymään. Mielikuvituksen ei saa kuitenkaan antaa siirtyä negatiivisille reiteille, vaan ajatusleikit toimivat parhaiten, kun ne ovat positiivisia. Jos sängyssä pohdiskelu ja hengitysharjoitukset eivät rauhoita ja uni ei palaa, on parempi nousta ylös ja tehdä jotain muuta kuin jäädä sänkyyn väkipakolla ahdistumaan unettomuudesta. (Stenberg 2007, 114-116.) Mieleen on kerran jäänyt tuntemattomasta lähteestä sellainen väite, että 20 minuutin sängyssä makoilun jälkeen tulisi viimeistään nousta sängystä pois. Ei ole varmuutta, onko tätä mitenkään tutkittu ja sitä kautta todettu paikkaansa pitäväksi, mutta ainakin sitä voi pitää jonkinlaisena rajana, jonka ylitettyään voi olla melko varma, että nyt ei enää kannata jäädä makoilemaan.
Esiin nostetut seikat ovat vain osa kaikista niistä tekijöistä, joihin vaikuttamalla voi parantaa mahdollisuuksiaan saada helposti unen päästä kiinni. Kannattaa aktiivisesti etsiä ja kysellä tietoa niin ammattilaisilta kuin vertaisiltakin. Ja ennen kaikkea muistaa oma mahdollisuus vaikuttaa.

Lähteet:
Mielenterveystalo.fi. Eväitä jatkoon. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/unettomuuden_omahoito/Pages/unettomuuden_omahoito_3_evaita_jatkoon.aspx. 17.5.2019.
Stenberg, T. 2007. Hyvää yötä – Kohti parempaa unta. Helsinki: Edita Prima Oy. 109-118.

Kirjoittajat Jenni Koskinen ja Roosa Riihimäki ovat sosiaalialan opiskelijoita Karelia-ammattikorkeakoulussa. Kirjoitus liittyy opintojaksoon Kuntouttava toiminta nyt ja tulevaisuudessa.

Näytteillä oleva artikkeli

Palautumalla hyvinvointia työhön!

Työ on iso osa ihmisen elämässä ja siksi on hyvä pysähtyä pohtimaan, kuinka pitää yllä työkykyä, ja samalla voisi saada työstä hyvinvointia. Terveys, elintavat ja toimintakyky ovat työkyvyn perusta. Työkyvyn osa-alueet ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Hyvin ja riittävästi palautunut muistaa, keskittyy, oppii ja saa aikaan enemmän.

Tässä blogikirjoituksessa olemme tiivistäneet Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden Jaana Laitisen ja Heli Hannosen Parempi työkyky palautumalla – webinaarin (2019) mielestämme kiinnostavimmat ja keskeisimmät seikat.

Työn kuormitus

Yleisesti työn kuormitus tarkoittaa määrällistä ja laadullista kuormitusta. Määrällinen ylikuormitus on sitä, että meillä on jatkuva kiire ja liikaa töitä tehtävänä suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Määrällistä ylikuormittumista on myös se, että koko ajan joutuu olemaan osaamisensa ylärajoilla. Määrällinen alikuormitus taas on sitä, että työntekijällä ei ole järkeviä työtehtäviä ja silti hänen pitää työpaikalla jotenkin aikaansa kuluttaa. Työntekijällä olisi ehkä halu tehdä haastavampia työtehtäviä, mutta työ ei anna siihen mahdollisuuksia. Järkevien ja haastavien työtehtävien vieminen on myös yksi työpaikka kiusaamisen muoto ja lisää työntekijän kuormittavuutta. Lähtökohtaisesti aina kun ihminen tekee työtä ja käyttää osaamistaan, niin siitä aiheutuu kuormitusta, eikä nolla kuormitus ole mahdollista. Mikä sitten on sopiva työn määrä?

Sopiva työn määrä ei ole sitä, että työt tulevat tasaiseen tahtiin, vaikka työntekijä sitä monesti toivoo ja se toteutuu esimerkiksi liukuhihnatöissä. Tämäkin kuitenkin kuormittaa, eikä siis ole hyvä. Sopiva työnkuormitus nähdäänkin niin, että välillä on kiire ja juostaan tukkaputkella, mutta vastapainona on rauhallisempia aikoja. Rauhallisempien hetkien aikana on mahdollista tehdä rästitöitä, siivota aivoja, työpöytää ja aivoja. Sopivassa työnkuormituksessa joudumme välillä käyttämään aivojamme, mutta välillä on aikaa lepuuttaa niitä aivoja rutiinin oloisissa tehtävissä.

Kuormittavuuteen vaikuttavat kaksitahoiset työssäolotekijät, jotka hyvin ollessaan toimivat työn voimavaroina, tuovat työn imun kokemuksen ja suojaavat työnkuormituksen haitallisilta tekijöiltä. Huonosti ollessaan sama tekijät aiheuttavat kuormitusta ja voivat johtaa stressiin sekä työuupumukseen.

Työssäolotekijät vaikuttavat työn kuormittavuuteen

Vaikutusmahdollisuudet ovat hyvin vahva suojakeino hyvin ollessaan. Työntekijää auttaa selviämään määrällisistä ja laadullisista vaatimuksista ilman terveyden vaarantumista, kun hän pystyy vaikuttamaan millä tavalla ja missä järjestyksessä työnsä tekee. Missään ei kuitenkaan ole mahdollisuutta vaikuttaa aivan kaikkeen, mutta hyvänä ja arkisena vaikuttamisen mahdollisuutena on liukuva työaika, joka on yleistä etenkin asiantuntija työssä.

Toinen työssäolotekijä on palkkiot. Niistä helposti tulee mieleen rahapalkkiot, mutta sillä tarkoitetaan myös onnistumisen kokemuksia eli sitä näkeekö työntekijä työstään, että se on hyvin tehty. Abstraktissa työssä työn laatu ei välttämättä ole helposti nähtävissä ja sitä tärkeämpään rooliin nousee työstä saatu palaute. Palaute voi tulla asiakkailta, työkavereilta tai esimiehiltä ja on tärkeätä saada sekä antaa sitä.

Vahva työssäolotekijä haitallisia tekijöitä vastaan on myös yhteisöllisyys ja sosiaalinen tuki. Kun työntekijällä on työssään sellainen tunne, että kaikki puhaltaa yhteen hiileen niin sen avulla selvitään kovissakin paikoissa ja saadaan hyvin aikaan. Olemattomassa, hajanaisessa tai pahimmillaan riitelevässä työyhteisössä tuki puuttuu ja riiteleminen tuottaa myös lisäkuormaa.

Työssä jaksamista ja voimavaroja tuottaa myös oikeudenmukainen ja reilu kohtelu työpaikalla. Tämä korostuu etenkin päätöksen teon oikeudenmukaisuudessa. Päätöksissä kuullaan ihmisiä ja päätökset ovat läpinäkyviä. Läpinäkyvyys auttaa myös päätös perustelua ja hyväksymistä.

Työn mielekkyydestä puhuttaessa nousee esille myös arvot, joiden kanssa jokainen työntekijä joutuu varmasti joskus kamppailemaan. Arvoihin liittyy isojakin kysymyksiä, mutta yhtenä yleisimpänä on varmaankin työntekijän kokemus siitä, että onko työntekijällä mahdollisuus tehdä työnsä juuri niin hyvin kuin haluaa. Tähän liittyy vahvasti myös työn mielekkyyden kokemus.

Stressi

Kuormittavista tekijöistä työpaikalla voi syntyä stressin kokemus. Arkikielessä stressistä puhutaan usein kielteisenä kokemuksena ja siihen liittyy ajatus, ettei hommat ole enää hanskassa ja alkaa tulla oireita. Stressi on kuitenkin elimistömme reaktio tilanteissa, jotka ovat haastavia ja tilanne vaatii nopeaa toimintaa. Stressin aikana elimistön vireystila ja suorituskyky kasvaa, jotta haastavasta tilanteesta selviytyy mahdollisimman hyvin. Kohtuullisena ja ajoittaisena stressi on jopa terveellistä ja se pitää koneistoa kunnossa sekä auttaa saamaan siitä kaiken irti. Pitkäaikaisena stressi kuitenkin altistaa sairastumisille ja olennaista onkin palautuminen, jolloin vireystila laskeutuu normaalille tasolle.

Miten stressi ja huono palautuminen näkyvät työpaikalla?

Stressi reaktio ei välttämättä näy kauhean hyvin ulospäin. Työt sujuvat, vaikka työntekijällä itsellään on tunne, että nyt menee lujaa ja tahtia täytyy kiristää. Ylikuormituksessa asiat ei kuitenkaan enää pysy hallinnassa. Tässä tilapäisessä kriisissä työ ei enää suju ja oireet alkavat näkyä ulospäin. Ihminen käy kierroksilla, on ärtynyt, keskittyminen ja muisti heikkenevät. Oireet ovat tässä vaiheessa yhteydessä kuormittavaan tilanteeseen sekä häiritsee selviytymistä elämän muissa tilanteissa. Usein stressi näkyykin ensin kotona, jossa alkaa ilmetä ärtymystä ja väsymystä.

Kroonistunut stressi oireyhtymä eli työuupumus syntyy, stressi ja sen oireet jatkuvat pitkään. Tällöin voimavarat ovat lopussa ja päällimmäisenä oireena on uupumusasteinen väsymys, joka ei enää lepäämällä helpotu. Ihmisen asenne muuttuu, tapahtuu kyynistymistä ja mikään ei tunnu enää miltään. Työuupumuksesta kärsivät ihminen myös helposti näkee vian itsessään, jolloin ammatillinen itsetunto, toiminta- ja työkyky heikkenee.
Työstä palautuminen

Palautumisessa on tärkeää antaa aivojen, kehon ja mielen irrottautua ja elpyä työstä. Kun työpäivä päättyy, on hyvä lopettaa töiden ajattelu. Erityisesti silloin, jos on haastavia työtehtäviä. Palautuminen tarkoittaa fysiologista palautumista, eli täytetään energiavarastot ja huolehditaan nestetasapainosta ja riittävästä levosta. Fyysisesti kuormittavissa töissä on hyvä huolehtia lihasten kunnosta ja rentouttaa lihaksia riittävästi. Palautumisen tavoitteena on ehkäistä kuormituksen kasautuminen ja pitkittyminen. Työstä palautumisella ehkäistään erilaisia fysiologisia ja psyykkisiä sairauksia mm. sydän- ja verisuonisairauksia ja työuupumusta.

Olennaista palautumisessa on, että palautumisesta huolehditaan myös työpäivän aikana, työpäivän jälkeen ja lomilla. Työn muokkaamisella on tässä suuri rooli. Palautuneena jaksaa tehdä työnsä hyvin ja elää tasapainoista kokonaista elämää. Työn voimavaratekijöiden tunnistaminen auttaa palautumisessa jo työnaikana. Työssä voi tehdä onnistuneita työsuorituksia ja saada onnistumisen kokemuksia, joka ruokkii positiivista kehää. Näin jaksaa vapaa-aikanakin viettää aikaa ihmisten kanssa ja harrastaa. Kannattaa miettiä mitä voi tehdä jo työaikana, että jaksaa paremmin.

Uni on myös tärkeää työstä palautumisessa. Unen aikana aivojen energiavarastot täyttyvät, ja aivot käyttävät unen aikana jopa 85% energiasta (glukoosia). Myös terveellisillä tottumuksilla voidaan edistää työkykyä ja työstä palautumista. Kahvi- ja ruokatauot edistävät palautumista työstä jo työpäivän aikana monella tapaa. Lisäksi säännöllinen ja kohtuullinen ruokailu ehkäisee väsymistä, koska aivot ja lihakset tarvitsevat polttoainetta.

Muutos hyvinvoinnin tielle

Muutoksen tekeminen vaatii aina tietynlaisen prosessoinnin ennen kuin sen voi konkreettisesti toteuttaa. Jokaisella on yksilöllisiä ominaisuuksia sekä omanlainen elämäntilanne, ympäristö ja piirteet, jotka vaikuttavat muutosprosessin läpikäynnissä. Muutosprosessi etenee vaiheittain transteoreettisen muutosvaihemallin (Prochaska ym.) mukaisesti.

Muutoksen alku vaiheessa on saatettu jo tunnistaa mahdollisia uupumisen merkkejä, kuten normaalista poikkeavaa väsymystä, stressiä, ahdistuneisuutta tai jotakin muuta negatiivisesti jaksamiseen vaikuttavaa oiretta. Ensimmäinen askel muutokseen on hiljainen harkinta –vaihe. Tässä vaiheessa on alettu tarkkailla oireita, mutta ei ole vielä havahduttu siihen, että olisi muutoksen aika. Asia on kuitenkin käynyt mielessä.

Toisessa vaiheessa on jo havahduttu siihen, että halutaan saada lisää voimavaroja omaan jaksamiseen. Tässä vaiheessa ollaan yleensä valmiita aloittamaan suunnittelemaan muutosta. Hyvä suunnitelma auttaa konkreettiseen toimeen aktivoitumisessa. Suunnitelmaan tulee selkeästi esiin mitkä ovat konkreettiset toimet ja tavoitteet.

Hyvän suunnittelun jälkeen kannattaa rohkeasti kokeilla eri vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti. Jos jokin juttu ei ole mieluisa tai ei tunnu omalta, sitä ei kannata ottaa mukaan. Kokeilemalla rohkeasti kuitenkin saa parhaiten selville, mitkä ovat ne itselle sopivat tavat lähteä tekemään elämän tapojen muutosta kohti parempaa hyvinvointia.

Kun suunnitelmaan on löytynyt itselleen mieluisaksi räätälöity paketti, harjoittelu tekee mestarin. Haasteista uuden muutoksen kynnyksellä selviää parhaiten, kun ei jää liiaksi potemaan epäonnistumisia vaan sitkeästi harjoittelee uusia asioita. Harjoittelun kautta uudetkin asiat vähitellen onnistuvat paremmin ja alkavat tuntumaan enemmän omalta. Harjoittelu myös lisää onnistumisen kokemuksia ja luo uusia työkaluja hyvinvoinnin tueksi.

Viimeisessä vaiheessa on jo saatu positiivisia kokemuksia ja opittu uusia tapoja. Muutokset ovat integroituneet osaksi elämää ja ne sujuvat. Muutoksen myötä on saavutettu positiivinen kierre, joka ruokkii jatkamaan muutoksen tiellä. Hyvin menee, mutta menköön.

Lähde

Laitinen J. & Hannonen H. 2019. Parempi työkyky palautumalla – webinaari 12.2.2019. Työterveyslaitos. https://www.dreambroker.com/channel/n1g7nz3d/p8ef19b8?utm_campaign=Virtaa%20palautumisesta&utm_source=hs_email&utm_medium=email&utm_content=70026474&_hsenc=p2ANqtz-_HjIXVtgdAT8XDfK7vyipc3AbahhecAQz9lQhYn-3WJ7pvqIIk_R7wNy5alzlPmqKYPpXza68vJ4bC_8RISJCFbRDtqg&_hsmi=70026474 Katsottu 20.4.2019.

Kirjoittajat Miiro Sivonen ja Jarkko Sorsa ovat sosiaalialan opiskelijoita Karelia-ammattikorkeakoulussa. Kirjoitus liittyy opintojaksoon Kuntouttava toiminta nyt ja tulevaisuudessa.

Näytteillä oleva artikkeli

Uni ja stressi ovat vuorovaikutuksessa

Unettomuus

Unettomuutta on olemassa ohimenevänä ja pitkäkestoisena. Tilapäinen ja ohimenevä unettomuus kuuluvat useiden ihmisten elämään ja sen oireet alkavat usein elämäntilanteen muutoksesta. Lyhytkestoisena ja ohimenevänä unettomuus on usein oiretasoista. Unettomuuden pitkittyessä univalverytmin säätelyjärjestelmät voivat häiriintyä. Tällöin voidaan puhua unettomuushäiriöstä. (Käypä hoito 2018.) Tilapäinen unettomuus kestää alle kaksi viikkoa, tämä on normaalia ja kuuluu elämään. Lyhytkestoinen unettomuus määritellään 2-12 viikkoa kestäväksi. Pitkäkestoinen taas yli kolme kuukautta kestäväksi. (Partinen & Huovinen 2011, 29.) Unettomuus voi ilmentyä nukahtamisvaikeuksina, katkonaisena unena tai liian lyhyinä yöunina, vaikka ihmisellä olisikin mahdollisuus nukkua. Unettomuuteen voi vaikuttaa muun muassa ikääntyminen ja kuormittavat elämäntilanteet. (Mielenterveystalo 2019.)

Unettomuushäiriöt voidaan jakaa unettomuushäiriöön, unenaikaisiin hengityshäiriöihin, keskushermostoperäiseen poikkeavaan väsymykseen, univalverytmin häiriöihin, unen aikaisiin liikehäiriöihin, unen erityishäiriöihin sekä muihin unihäiriöihin ja muihin sairauksiin liittyviin unihäiriöihin. (Käypä hoito 2018.)

Miten stressi vaikuttaa uneen?

Stressi auttaa meitä toimimaan, mutta sen kasaantuessa se estää meitä toimimasta. Stressin määrän ja sen keston pitkittyessä stressin sietoraja ylittyy ja suorituskyky laskee sen seurauksena. Tämä voi johtaa unettomiin öihin. Stressitekijöistä johtuva unettomuus on yleistä työikäisillä ja useimmat kärsivät siitä nukahtamisvaikeuksina. (Partinen & Huovinen 2011, 126.) Uneen vaikuttaa myös ihmisen kyky käsitellä stressiä. Työperäisiä unihäiriöitä ovat muun muassa vuorotyöunettomuus, työn stressitekijöistä johtuva unettomuus sekä riittämätön yöuni. Stressitekijöistä johtuva unettomuus voi alkaa sopeutumisunettomuutena ja jatkuessaan muuttua unettomuushäiriöksi. Unihäiriöitä voidaan vähentää parantamalla työoloja sekä työnjohtamista. Tämä parantaa myös työkykyä. Stressinhallintakeinoilla työn aiheuttamia haittoja uneen voidaan vähentää. (Käypä hoito 2018.)

Unettomuutta tulisi ennaltaehkäistä mieluummin, kuin antaa unettomuuden jatkua krooniseksi unettomuudeksi. Kroonisen unettomuuden hoitoon tarvitaan ammattiapua ja pidempiaikaista hoitoa. Usein unettomuuden taustalla on stressi. Stressin aiheuttaman unettomuuden lieventämiseksi elämäntilannetta tulisi korjata stressittömämpään suuntaan mahdollisuuksien mukaan. Vakavissa unihäiriöissä tulisi hakeutua erikoislääkärille. Yleisesti tällöin asiakkaalle tehdään aivosähkökäyränmittaus sekä liikeanturimittaus unen aikana. Näin voidaan ymmärtää asiakkaan vuorokausirytmiä sekä unen piirteitä ja saadaan hyvä tietoperusta hoidon suunnittelulle. Unilääkkeen ei tulisi olla koskaan ensisijainen hoito kroonistuneissa univaikeuksissa. Unilääkkeet ovat tarkoitettu lyhyeen käyttöön. (Stenberg 2007, 101-104.)

On todettu, että stressihormonilla eli kortisolilla on selkeä vuorokausirytmi. Sen taso nousee aamuyöllä, saavuttaa huipun aamupäivällä ja laskee iltaa kohti. Kortisolia erittyy myös rasituksessa ja tämän jälkeen se laskeutuu perustasolle ja elimistö siirtyy lepoon. Kortisoli ja sen eritykseen liittyvät tekijät ovat siis vireyttä lisääviä. Kortisolin hajoaminen puolestaan on vireyttä laskevaa. Rasituksen jatkuessa stressihormonien hajoamistuotteet eivät pysty peittämään stressihormonien vaikutusta. Tämä aiheuttaa siis ylivireystilaa, jonka seurauksena nukahtaminen on hankalaa. On olemassa hyvää stressiä, joka saa meidät toimimaan sekä huonoa stressiä, joka vaikuttaa negatiivisesti meidän toimintaamme. Pitkittyessään se on yksi yleisimmistä työikäisten univaikeuksien syistä. (Stenberg 2007, 49–50.) Kun stressitekijät poistuvat usein unettomuuskin päättyy, jos näin ei ole on kysymys jostain muusta uneen vaikuttavasta tekijästä. Stressistä aiheutuvista ohimenevistä unettomuusjaksoista kärsii vuosittain noin kolmannes aikuisista. (Partinen ym. 2011, 126.)
Stressitaso elimistössä nousee unenpuutteen takia. Stressin ja unenpuutteen vaikutuksia ihmisen terveyteen on vaikea erottaa toisistaan, sillä nämä vaikuttavat toisiinsa paljon. Lisääntynyt stressitaso on riskitekijä monissa sairauksissa, joten unenpuutteen haitat voivat johtua osittain kohonneesta stressitasosta. Kohonnut stressitaso on suurin yksittäinen syy unettomuuteen. Kohonneen stressitason voidaan sanoa olevan yhtä haitallista terveydelle kuin unettomuudenkin. (Stenberg 2007, 79-80.) On siis selvää, että hyvät yöunet vähentävät stressiä ja sen kokemista.

Unettomuuden pitkittyessä itse unettomuudesta voi tulla stressitekijä. Kun yksilö kokee stressiä, hän usein kärsii univajeesta ja unettomuudesta, joten unettomuus ja nukahtamisvaikeudet ovat stressin oireita. Jo itsessään unenpuute ja unettomuus voivat lisätä stressihormonin eli kortisolin eritystä. Stressistä ja unettomuudesta aiheutuu siis kierre, jonka seurauksena ilmenee ahdistuneisuutta sekä muita negatiivisia tuntemuksia, jotka vaikeuttavat nukahtamista. (Partinen ym. 2011, 126–127.) Tilastojen mukaan työikäiset kärsivät stressistä muita useammin. Suomi on Euroopan johtavia maita työikäisten unihäiriöisten tilastoissa. (Stenberg 2007, 85.)

Lääkkeettömät keinot ensisijaisia stressin ja unettomuuden hoidossa

Uni on tarpeellista aivoille, jotta ne voivat päivällä toimia tehokkaasti. Unessa ihmisen aivot toipuvat rasituksesta, joka valveilla olon aikana niihin on kohdistunut. Unettomuus tai unen huono laatu voivat aiheuttaa mm. virheitä, keskittymiskyvyn ja reagoinnin hidastumista, muistin heikkenemistä sekä väsymystä. (Partinen & Huovinen 2011, 53.)

Lääkkeettömästi unettomuutta hoidetaan sen ollessa vielä tilapäistä. Nopealla tunnistamisella ja hoidolla voidaan ehkäistä pitkäkestoisen unettomuuden kehittymistä. (Käypä hoito 2018.) Unen saantia voi helpottaa lääkkeettömästi toiminnallisilla ja kognitiivisilla menetelmillä. Toiminnallisiin menetelmiin kuuluu muun muassa elintapojen tarkistus, liikunta, rentoutuminen, uniärsykkeiden hallinta ja sängyssä oleiluajan rajoittaminen. Kognitiiviset menetelmät sisältävät mielen toimintamallien tarkastelu eli huolien sekä muiden elämän ongelmakohtien käsittely ja tämän tavan vaikutukset unettomuuteen. (Partinen & Huovinen 2011, 137.)

Lähteet:
Partinen, M. & Huovinen, M. 2011. Uni koulu aikuisille. Juva: Bookwell Oy
Käypä hoito. 2018. Unettomuus. Duodecim. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50067#NaN. 9.4.2019.
Mielenterveystalo. 2019 Unettomuus. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/tietoa_oireista/Pages/unettomuus.aspx. 9.4.2019.
Stenberg, T. 2007. Hyvää yötä. Kohti parempaa unta. Helsinki: Edita Prima Oy

Kirjoittajat Jenna Korhonen ja Minna Kinnunen ovat Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijoita. Kirjoitus liittyy opintojaksoon Kuntouttava toiminta nyt ja tulevaisuudessa.